Tiedetorstai – tutkimuksesta käytäntöön

1. Välituntien vietto ulkona on yhä yleisempää yläkouluissa

Alakoululaiset viettävät välituntinsa lähes poikkeuksetta ulkona. Yläkoululaisista lähes 70 prosenttia ilmoitti keväällä 2022 viettävänsä välituntinsa enimmäkseen ulkona. Pojat menevät välituntisin ulos tyttöjä useammin. Yläkoululaisten ulkona oleminen välituntien aikana on lisääntynyt selvästi verrattuna vuosiin 2016 ja 2018.

Välituntien viettäminen ulkona on merkittävää erityisesti istumisen vähentämisen näkökulmasta. Nyt kun nuoret ovat siirtyneet enenevissä määrin ulos, olisi välitunneista hyvä saada heitä kiinnostavia.

Miten olisi:

• Toimintavälkät
• Välituntiliikuntavälineet
• Olosuhteiden muokkaaminen liikkumista edistäväksi

2. Huoltajien syyt kuljettaa lapset ja nuoret kouluun

Huoltajat kuljettavat lapsia ja nuoria kouluun lyhyidenkin matkojen päästä henkilöautolla, koska koulu sijaitsee kätevästi heidän työmatkansa varrella. Tämä selviää Fiksusti kouluun -ohjelman huoltajakyselystä.

Muita syitä kuljettaa lapsi tai nuori kouluun ovat huono sää, harrastukset, painavat kantamukset, esikoululaisen kuljettaminen samaan koulurakennukseen ja terveydelliset syyt.

Vain 20 prosenttia huoltajista kertoi lapsen tai nuoren henkilöautolla kulkemisen syyksi sen, että kouluun on liian pitkä matka.

Fiksusti kouluun -sivulta löytyy 10 askelta aktiivisiin ja kestäviin liikkumistapoihin. Valmis diapaketti on laadittu herättämään keskustelua kulkutapavalinnoista esimerkiksi vanhempainilloissa

10 askelta aktiivisiin ja kestäviin liikkumistapoihin

3. Tekijät, jotka edistävät eniten Liikkuva koulu -toiminnan vakiinnuttamista

Liikkuva koulu -koordinaattoreita pyydettiin valitsemaan 1–3 tekijää, jotka edistävät eniten ja estävät eniten Liikkuva koulu -toiminnan vakiintumista kunnassa.

Myönteinen suhtautuminen kouluissa, johdon tuki sekä pitkäjänteinen työ toiminnan kehittämiseksi olivat yleisimpiä vakiintumista edistäviä tekijöitä.

Vakiintumista estivät koordinaattoreiden mielestä eniten koulujen henkilöstön vaihteleva sitoutuminen, kuormittuminen sekä motivaation lasku. Taloudellisten resurssien epävarmuus koettiin myös vakiintumista estävänä tekijänä.

• Lue koko raportti täältä.
• Lisää liikettä koulupäivään -vuosikello auttaa suunnittelemaan toimintaa pitkäjänteisesti koulupäiviin ympäri vuoden.

4. Reilu kolmannes 8. ja 9. luokan oppilaista nukkuu arkipäivisin vähintään 8 tuntia

Arkisilla asioilla kuten unella, ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

Kouluterveyskyselyn mukaan arkisin vähintään kahdeksan tuntia nukkuvien lasten ja nuorten osuus on kasvanut hieman vuoden 2019 jälkeen lähes kaikissa ikäryhmissä.

Reilu kolmannes perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (31 % pojat ja 41 % tytöt) kertoi nukkuvansa arkipäivisin vähintään kahdeksan tuntia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 11 % koki, ettei nuku tarpeeksi.

Katso vinkkejä parempaan uneen Unikoulutus-verkkosivustolta.

Unikoulutus-verkkosivusto

5. Oppitunnin aikainen taukoliikunta

Koulupäivän aikaisen liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimiseen. Tutkimuksissa erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat olleet yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on myös myönteisiä vaikutuksia oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja viihtyvyyteen.

• Lue lisää aiheesta
• Liikunnallinen joulukalenteri on mainio keino tuoda liikettä jokaiseen koulupäivään joulukuussa