Tiedetorstai – tutkimuksesta käytäntöön

1. Kestävyyskunnon ennustelaskuri

Hyvä kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä toimintakykyä ja se auttaa jaksamaan työssä sekä edistää työkuormituksesta palautumista.

Työkyky muodostuu yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Työkyvyn perustana ovat terveys ja toimintakyky. Lue lisää kestävyyskunnosta ja työkyvystä sivuiltamme. 

Ota käyttöön ennustelaskuri

2. Liikkumisen sisällyttäminen koulupäiviin

Liikkumisen sisällyttäminen koulupäiviin ja oppitunneille on yksi vaihtoehto lisätä lasten päivittäistä liikkumista. Sirpa Sneck selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia vaikutuksia liikkumisen lisäämisellä kolmasluokkalaisten matematiikan tunneille on lasten oppimistuloksiin.

Katso ideamme liikunnan sisällyttämiseen osaksi koulupäiviä:

• Liikkuen matikkaa: toiminnallisia tehtäviä matematiikan opetukseen
• Liikuntabreikit paikallaanolon tauottamiseen oppitunneilla

Sirpan väitöskirjatutkimus

3. Pitkät välitunnit

Koulupäivän aikainen liikkuminen edistää kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa oppitunneilla. Liikkuminen tarjoaa myös mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen, mikä edelleen tukee oppimisprosessia. Kolme neljästä opettajasta kokeekin pitkien välituntien edistävän oppilaiden keskinäisiä suhteita.

• Miten koulupäivään saadaan muokattua pitkä välitunti
• Vinkkejä aktiivisiin välitunteihin

4. Liikunta ja oppiminen

Liikunta vaikuttaa monin tavoin lasten oppimiseen. Koulupäivän aikaisen liikkumisen vaikutuksia oppimiseen on tutkittu vasta viime vuosina.

Tämän hetkisen tiedon valossa oppituntien aikainen liikkuminen ei ole pois oppimisesta. Sekä taukoliikunnalla että opetukseen integroidulla liikkumisella on havaittu positiivisa vaikutuksia oppimistuloksiin. Oppituntien aikaisen liikkumisen on havaittu tukevan myös oppilaiden emotionaalista ja kognitiivista sitoutumista työskentelyyn (Sneck et al. 2020).

• Toiminnallisen tehtävien vinkkejä yläkoulun aineenopetukseen
• Alakoululle TOP-vinkit – jokaiseen oppiaineeseen sovellettavat toiminnalliset menetelmät

5. Aktiiviset koulumatkat

Vain 58 % koulujen henkilöstöstä sanoo, että koulussa kannustetaan liikkumaan koulumatkat aktiivisesti kävellen tai pyörällä. Koulumatkojen kulkutavan valintaan vaikuttavat koulumatkan pituus ja vuoden aika. Alakouluikäisistä noin 80 prosenttia kulkee koulumatkansa aktiivisesti, jos välimatka kouluun on enintään 5 km. Notkahdus tapahtuu yläkouluissa, sillä 15-vuotiaista alle viiden kilometrin matkan kulkee enää noin joka toinen (Liitu 2018). Etenkin talvella lyhyitäkin, alle kilometrin mittaisia koulumatkoja kuljetaan autokyydillä.

Koululainen kulkee kouluvuoden aikana noin 400 matkaa kodin ja koulun välillä. Fyysisen kunnon kannaltakaan ei siis ole yhdentekevää, millä tavalla koulumatkansa taittaa. Vanhemmilla ja huoltajilla on suuri rooli lasten ja nuorten koulumatkojen kulkutapojen valinnassa.

Katso Fiksusti kouluun -ohjelman koulumatkaliikkumisen vanhempainmateriaali. Koulumatkaliikkumista voi ottaa esille esimerkiksi vanhempainilloissa.

Koulumatkaliikkumisen vanhempainmateriaali 

6. Henkilöstön hyvinvointi

Koulujen henkilökunta on toivonut, että heidän liikkumisensa ja työhyvinvointinsa huomioitaisiin jatkossa nykyistä vahvemmin osana Liikkuvaa koulua. Koulujen itsearvioinnin perusteella alle puolet tukee henkilökuntansa liikkumista ja hyvinvointia.

Vaikka lähes kaikki peruskoulun opettajat uskovat opettajan esimerkin vaikuttavan oppilaiden asennoitumiseen liikkumista kohtaan, se ei välttämättä näy ainakaan yläkoulun arjessa. Aikuiset toteuttavat ala- ja yhtenäiskouluissa aktiivista toimintakulttuuria yhdessä oppilaiden kanssa selvästi useammin kuin yläkouluissa.

Aktiivinen kouluarki, jota henkilökunta ja oppilaat yhteistyössä suunnittelevat ja toteuttavat, tarjoaa liikkumisen mahdollisuuksia koko kouluyhteisölle.

Vinkkejä henkilöstön hyvinvointiin

7. Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä

Tuomalla liikkuminen osaksi koulupäivää voidaan lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta, edistää oppilaiden tiedollista toimintaa, oppimista, kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa koulun työrauhaa.

Aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät koskevat koko kouluyhteisöä. Jokainen koulu voi toteuttaa Liikkuvaa koulua omalla tavallaan. Yleisimmät tavat lisätä liikkumista kouluissa ovat välineet välituntiliikkumiseen, pitkät välitunnit, aktivoiva koulupiha, liikuntakerhot ja istumisen vähentämisen huomiointi opetuksessa.

Jokaiseen oppiaineeseen sovellettavia toiminnallisia opetusmenetelmiä