Vuosina 2012–15 ohjelma laajeni 815 kouluun (kevätlukukauden 2015 lopun tilanne). Ohjelmavaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoitusta 17 kokeilukunnalle, joissa tehtiin valtakunnallista Liikkuva koulu -toiminnan kehittämistä.
Kokeilukuntien Liikkuva koulu -prosessia seurattiin kolmen vuoden ajan. Kokeilukuntien toimintaa ja toimintakulttuurin vakiintumisen ehtoja on käsitelty julkaisussa Liikkuva koulu -kokeilukunnat 2012–15: Vakiintuuko toimintakulttuuri? (2015).
Lue myös:
- Liikkuvat koulut kunnassa: SWOT-analyysi Liikkuva koulu -toiminnan vauhdittajista ja sudenkuopista (2015)
- Koulu liikuttaa ja istuttaa: Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2012–2015 (2015)
- Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013–2015: Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina (2016)
- Liikkuva keho – tehokkaat aivot: Mitä merkitystä liikkumisella on oppimiselle? (2015)
- Liikkuminen ja viihtyminen koulussa: Liikkuvien koulujen henkilökunnan kokemuksia (2015)
- Nuoren kouluyhteisöasema: Miten nuoren kokema kouluyhteisöasema on yhteydessä liikkumiseen? (2016)
- Aktiiviset koulumatkat (2015)
Lisää tukimateriaaleja
Liikkuva koulu -toiminnan koordinointi kunnissa
Liikkuva koulu -toiminnan koordinointi kunnissa: Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023-raportin ppt-yhteenvedossa kuvataan Liikkuva koulu -toiminnan tilaa kunnissa sekä koordinaattoreiden työnkuvaa.
Liikkuva koulu -logot
Liikkuva koulu -logoja eri muodoissa.
Kärkihankevaiheen jatkoseuranta-raportti
Tässä raportissa kuvataan ohjelman liikuntapoliittista taustaa, toteutustapaa sekä koulujen toimenpiteitä kolme vuotta ohjelman kärhihankevaiheen päättymisen jälkeen 2019-2022.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö
Materiaalissa on kuvattu Liikkuvat-kokonaisuuden rooli ja työkalut liikkumisen edistämisessä kuntien sekä hyvinvointialueiden yhdyspintatyössä.