Oppilaat hyppivät ruutua.

Tytöt liikkuvat koulupäivän aikana poikia vähemmän – vapaa-aikana sukupuolten väliset erot tasoittuvat

Vasta julkaistu Liikkuva koulu -ohjelmaan kytkeytyvä tutkimus osoittaa, että murrosiän mukanaan tuomat muutokset liikkumisen määrässä ovat erilaisia tytöillä ja pojilla. Pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt, mutta sukupuolten väliset erot liikkumisen kokonaismäärässä tasoittuvat murrosiässä. Tytöt liikkuvat kuitenkin koulupäivien aikana selvästi poikia vähemmän, eivätkä nämä erot tasoitu pois iän myötä.

Vapaa-ajan liikkuminen vähenee iän myötä erityisesti pojilla

Paikallaanolon määrä lisääntyi ja reipas liikkuminen vähentyi kahden vuoden seuranta-aikana. Viikonlopun päivät olivat fyysisesti passiivisempia kuin arkipäivät. Pojilla reipas liikkuminen väheni ja paikallaanolo lisääntyi iän myötä erityisesti viikonloppuisin, ja muutokset olivat suurempia kuin tytöillä.

– Seurannan aikana koko päivän aktiivisuus väheni vain pojilla, mikä selittää sitä, että seurannan lopussa tyttöjen ja poikien liikkumisen määrässä ei ollut enää eroa. Myös tytöt liikkuivat viikonloppuisin vähemmän kuin arkipäivinä, tutkija Jouni Kallio Likesiltä kertoo.

– Koulumatkat ja koulupäivän aikainen liikkuminen tuovat merkittävästi aktiivisuutta arkeen. Tämä olisi tärkeää huomioida myös nyt etäkouluaikana. Kun samaan aikaan seuratoimintakin on tauolla, liikkumisen näkökulmasta kaikki päivät ovat yhtäkkiä kuin viikonlopun päiviä, Kallio huomauttaa.

Koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäksi koulut voivat tukea nuoria ja perheitä mielekkään omaehtoisen liikkumisen tavan tai vapaa-ajan harrastuksen löytämisessä. Mielekäs tapa liikkua voi löytyä esimerkiksi koulujen kerhotoiminnan, lajiesittelyjen tai harrastuspassin kautta.

Tytöt liikkuvat koulussa poikia vähemmän

Tytöt liikkuivat poikia vähemmän koulupäivän aikana kaikissa mittauksissa. Sukupuolten välinen ero koulupäivän aikaisessa liikkumisessa ei siis tasoittunut seuranta-aikana.

– Eroa tyttöjen ja poikien liikkumisessa koulupäivän aikana voi aiempien tutkimusten perusteella selittää esimerkiksi se, että pojat hallitsevat tilaa koulussa sekä se, että tytöt ja pojat saavat koulussa arvostusta eri asioista, Kallio pohtii.

Hyviä kokemuksia on saatu koulujen Liikkuva koulu -toiminnassa muun muassa siitä, että tytöille on järjestetty koulussa omaa, kohdennettua tekemistä kuten tarjottu tytöille oma tila tanssimiseen välitunneilla.

– On tärkeää myös muistaa, että tytöillä voi olla koulussa ja sen liikunnallisessa toiminnassa aktiivinen rooli muutenkin kuin liikkujina. Esimerkiksi välituntiohjaajakoulutuksiin osallistuvista koululaisista valtaosa on tyttöjä, Kallio muistuttaa.

Liikkumisen määrää mitattiin kiihtyvyysantureilla kahden vuoden seuranta-aikana

Likesin toteuttamassa tutkimuksessa seurattiin samojen oppilaiden liikkumisen määrää kahden vuoden ajan yhdeksässä koulussa. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kiihtyvyysantureilla yhteensä viisi kertaa seurantajakson aikana: tutkimuksen alussa oppilaat olivat 4.–7.-luokkalaisia ja lopussa 6.–9.-luokkalaisia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 771 oppilasta.

Tutkimus on kansainvälisesti ensimmäisiä seurantatutkimuksia, jossa on eroteltu liikkumisen määrä koulupäivän aikana ja vapaa-aikana.

Tutkimus on osa Likesin laajempaa Liikunta ja liikkuminen murrosiässä -tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin murrosiässä.

Lisätietoja:

Kallio, J., Hakonen, H. Syväoja, H., Kulmala, J., Kankaanpää, A., Ekelund, U. & Tammelin, T. Changes in physical activity and sedentary time during adolescence – gender differences during weekdays and weekend days. http://dx.doi.org/10.1111/sms.13668