Ihmiset tietävät nykyisin hyvin paljon siitä, kuinka elää terveellistä sekä hyvinvoivaa elämää. Arjen paineet vievät kuitenkin mukanaan ja moni kärsii uupumuksesta, masennuksesta, ylipainosta tai sairastuu. Selitys löytyy siitä, että hyvinvoinnin talon tärkein kulmakivi, suhde omaan itseen, on horjunut. Minätyytyväisyys on ratkaisevaa hyvinvoinnin kannalta.
– Silloin kun emme ole tyytyväisiä itseemme, lähdemme tekemään hyvää muille tai olemaan hyviä jollakin elämänalueella, jotta meistä tulisi tykätympiä. Esimerkiksi otamme vastuita ja teemme töitä ihan hulluna. Sitten jää entistä vähemmän aikaa omalle hyvinvoinnille, Lähteenkorva kuvailee.
– En tietenkään tarkoita, että pitäisi välittää vain itsestään vaan myös itsestään. Kun olemme tyytyväisiä itseemme, teemme myös itsellemme hyvää.
Uskollinen kroppa
Nykyaika korostaa yksilöä, mielihyvää ja ulkonäköä. Kun näitä asioita rummutetaan varsinkin somessa, kysyy itsetuntoa pysyä joka käänteessä itseensä tyytyväisenä. Koulu- ja työterveyspsykologina työskentelevä Lähteenkorva antoi Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaarin yleisölle saman tehtävän, jota hän käyttää vakiotehtävänä nuorille. Mieti kolme asiaa, joista tykkäät itsessäsi. Seminaarilaiset kertoivat yhden asian myös naapurilleen.
– Näin voit tutkailla kuka sinä olet, millainen on persoonasi. Kun tykättävän asian sanoo ääneen, se tulee näkyväksi. Tämä auttaa huomaamaan, että on hyvinvoinnin arvoinen.
Nuoria Lähteenkorva pyytää aina mainitsemaan neljä plus yksi itsessä tykättävää asiaa. Se yksi on ulkonäköön liittyvä juttu. Nuoret kokevat ulkonäkönsä vuoksi paljon huonommuutta, oireilevat ja sairastuvat. Aikuisten vastuulla on muistuttaa, että saa olla monenlainen ja tykätä itsestään juuri sellaisena kuin on.
Aikuinenkin voi kokeilla muuttaa minäkuvaansa positiivisemmaksi vaikkapa katsomalla itseään kokovartalopeilistä ja kehumalla itseään. Myötätunto omaa kehoa kohtaan kannattaa, sillä mikään ei psykologin mukaan ole niin uskollinen itselle kuin kroppa.
Tekeminen voi olla hyvä lääke minäkuvan muokkaamiseen. Kun alkaa tehdä asioita, jotka tekevät hyvää itselle, myös kuva itsestä muuttuu positiivisemmaksi. Jos vaikkapa haluaisi olla vähän parempi ruuanlaittaja, voi mennä kurssille oppimaan uutta. Mitä, jos aloittaisikin uuden musiikkiharrastuksen tai luontoretkeilyn?
– Pitää tunnistaa ne tekemiset, jotka tuottavat syvää mielihyvää ja jotka oikeasti resonoivat itsessä sekä tuottavat tarkoitusta, merkitystä ja tyydytystä. Monesti me elämme sovinnaisuuden ruumisarkussa. Teemme asioita, joita kuuluu omassa sosiaalisessa piirissä tehdä. Asioita, jotka on opittu vanhemmilta tai kavereilta, Lähteenkorva toteaa.
Elimistön viisain kohta
”Ihmisessä on elämä”, on Lähteenkorvan lempilausahduksia. Tällä hän tarkoitta, että kehossa on paljon mekanismeja, jotka itseohjautuvasti puolustavat elämää – ja tämä koskee myös psyykeä, vaikkemme sitä helposti aina huomaakaan.
– Mieli pyrkii aina pois kaaoksesta, tasapainoon. Minuus, persoonallisuus on se ydinjuttu, joka kietoo ihmisen kokonaisuudeksi, antaa suuntaa hyvinvoinnille sekä tukee elämää ja tasapainoa. Mielesi on sinun puolellasi!
Balanssille voidaan erottaa neljä eri tasoa: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen tai hengellinen. Kun tasapaino horjuu, alkaa erilainen oireilu kuten kivut, syömishäiriöt ja unettomuus tai muistihäiriöt, ärtyneisyys, stressaantuminen toisten ihmisen seurassa ja ahdistuneisuus. Lähteenkorvan mielestä se on elimistön viisain kohta, joka oireilee. Kyseessä on hälytyskello, josta kannattaa osata ottaa vaari.
– Kun ihminen kertaalleen tunnistaa hälytyskellonsa, elämä ei ikinä ole enää entisellään. Kun kellot seuraavan kerran soivat on valinnan paikka. Kuuntelenko? Hyödynnänkö? Se ei ole vakavaa, että hälytyskellot soivat vaan se, jos ei tee mitään.
Oireitakin pitää lievittää, mutta enemmän kannattaa miettiä, mitä voisi tehdä juurisyille. Epänormaalista tilasta tehdään liian helposti uusi normaali. Siksi ongelman tunnistamisen lisäksi on tärkeää, että sen myös tunnustaa. Tällöin havainto johtaa toimintaan. Väsymys voi olla loukku, koska uupumustilassa negatiiviset ajatukset itsestä valtaavat alaa eikä ihminen osaa pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena ja etsiä positiivisia asioita elämäänsä.
Ennakoiva purjehtija
Hyvinvoinnin talon neljäs kulmakivi, variaatio, on hyvä tapa etsiä ulospääsyä oravanpyöristä ja noidankehistä. Vaihtelua kannattaa etsiä joka päivään, viikkoon, kuukauteen ja vuoteen. Vanha viisaus ”vaihtelu virkistää” pitää paikkansa. Omalta tuntuva tekeminen palauttaa ja lisää tasapainoa. Elämänhistoria vaikuttaa siihen, mikä koetaan tasapainoksi. Hektisen kauden jälkeen seesteisyys voi olla parasta variaatiota.
Klassinen harjoitus on miettiä kolmesta viiteen sanaa, jotka kuvaavat päivittäistä tekemistä ja etsiä sitten niille aivan vastakkaista tekemistä. Konkreettisen asian, kuten tietokoneen tai istumisen, hoksaa helposti ja keksii sille vastinparin. Abstrakti asia kuten vastuu voi olla hankalampi.
– Muistakaa olla vapaalla vastuuttomia ja hyödyttömiä, Lähteenkorva hihkaisee, eikä tietenkään tarkoita edesvastuuttomuutta vaan kykyä irrottautua suorittamisesta ja itsensä unohtavasta kiltteydestä.
Hyvinvoinnin kulmakivien tasapaino vaihtelee, eikä sitä kannata säikähtää. Tasapainon etsiminen on kuin purjehdusta. Kannattaa opetella tuntemaan meri ja purjevene ja toimia ennakolta, proaktiivisesti.
– Omasta persoonasta löytyy ydin ja punainen lanka hyvinvointiin. Levolla ja lovella päästään jo aika pitkälle. Yksi tämän päivän tärkeimmistä hyvinvointitaidoista on karsiminen. Suurimmalla osalla meistä on liikaa tekemättömiä töitä, tavaroita ja kavereita. Tehkää mielen konmarit, Satu Lähteenkorva yllyttää.
Psykologi Satu Lähteenkorva Psykologipalvelu Coresta puhui keväällä 2019 valtakunnallisessa Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaarissa hyvinvoinnin kulmakivistä.