Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä

Liikkuvassa koulussa on tärkeää

  • oppilaiden osallisuus
  • oppiminen
  • lisää liikettä – vähemmän istumista

Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.

Koulut saavat tukea alueellisilta ja valtakunnallisilta verkostoilta, joihin kuuluu useita erilaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneita toimijoita.

Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työrauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen.

Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvan koulun rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus hallitusohjelmassa

Liikkuva koulu on ollut osa hallitusohjelman toteutusta vuodesta 2009. Pääministeri Rinteen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nouseminen kaikissa ryhmissä. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on mainittu Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen eri elämänvaiheisiin. Hallituksen budjettiesityksessä esitetään yhteensä 8 miljoonaa euroa avustuksia Liikkuva opiskelu-, Liikkuva varhaiskasvatus- ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen.

Liikkuva koulu -ohjelma oli yksi Sipilän hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista vuosina 2015–2019. Hallitusohjelman tavoitteena oli, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. Ensimmäisen kerran Liikkuva koulu oli mainittu Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa vuonna 2009.

 

Liikkuva koulu -ohjelma laajenee

Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus kattaa Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman ja Liikkuva opiskelu -ohjelman kautta myös varhaiskasvatuksen sekä toisen ja korkea-asteen.

Liikkuva koulu -toiminnan laajentaminen toisen asteen oppilaitoksiin alkoi 50 pilottihankkeella vuonna 2017. Pilotissa on vuosina 2017–2019 mukana 127 oppilaitosta, joissa on yhteensä 95 000 opiskelijaa. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä päätettiin 2,8 miljoonan euron rahoituksesta valtion budjettivaroista Liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseksi toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi.

Lisätietoa: liikkuvaopiskelu.fi

Ilo kasvaa liikkuen on varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelma siirtyi Liikkuvan koulun yhteyteen Olympiakomiteasta vuonna 2017. Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma kattaa jo noin puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista.

Lisätietoa: ilokasvaaliikkuen.fi

 

 

    Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
    Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.