Liikunnan lisäämistä koulupäivään on seurattu kahdeksan vuoden ajan, ja lukuvuonna 2018–2019 liikunnan lisääminen koulupäivään oli edelleen yleistynyt. Kouluista 84 prosenttia ilmoitti, että koulun piha on liikkumiseen innostava lähiliikuntapaikka, jota hyödynnetään myös koulupäivän ulkopuolella (vuonna 2012 vastaava luku oli 60 prosenttia). Sisäliikuntatiloja hyödynnetään liikuntatuntien ulkopuolella koulupäivän aikana 77 prosentissa kouluista (55 prosenttia vuonna 2012). Oppilaita on aktivoitu koulumatkaliikuntaan 75 prosentissa kouluista (43 prosenttia vuonna 2012). Lisäksi kouluista 71 prosentissa järjestetään pitkiä liikuntavälitunteja (42 prosenttia vuonna 2012) ja oppilaita on koulutettu liikunnan vertaisohjaajiksi eli välituntiliikuttajiksi 66 prosentissa kouluista (vuonna 2012 vastaava luku oli 37 prosenttia).
TEAviisarin tulokset tukevat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtopäätöksiä Liikkuvan koulun ulkoisessa arvioinnissa. Arvioinnissa todettiin, että laajasti verkostomaisella, koulut toimintaympäristöksi ottavalla ja alhaalta ylös -toimintaperiaatetta noudattavalla ohjelmalla voidaan muuttaa koulujen toimintakulttuuria ja koulupäivien rakennetta liikkumista ja istumisen vähentämistä suosiviksi.
– Nämä tulokset vahvistavat tuon johtopäätöksen pidemmällä seurantavälillä. Tulokset ovat ainutlaatuiset myös kansainvälisesti huomioiden ja hieno osoitus koulujen, kuntien ja valtion yhdessä tekemästä pitkäjänteisestä terveydenedistämisestä, sanoo Liikkuva koulu -ohjelman ohjelmajohtaja Antti Blom.
Nuorten aktiivisuus tärkeää yhteisöllisyyden ja osallisuuden kannalta
TEA2019-tilastoraportista selviää, että oppilaat osallistuivat toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen yhä useammin. Lukuvuonna 2018–2019 oppilaat osallistuivat yleisimmin koulun toiminnan arviointiin (76 prosenttia), kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn ja sovitteluun (75 prosenttia) ja kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen (74 prosenttia).
– Hienoa, että nuoret osallistuvat entistä enemmän toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen kouluissa. Nuorten aktiivisuus koulun arkisissa toiminnoissa on tärkeää yhteisöllisyyden ja osallisuuden kannalta, sanoo Likesin tutkija Katja Rajala, joka viimeistelee väitöskirjaa nuorten osallisuudesta.
Lisäksi oppilashuoltopalvelut ovat yhä useammassa koulussa käytettävissä ja niiden henkilöstöresurssit ovat kasvaneet. Koulujen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastukset toteutuvat kouluissa aiempaa useammin.
Koulujen toiminnassa on edelleen myös kehitettävää. Oppilaiden osallisuus on yleistynyt, mutta huoltajien osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin ei ole kehittynyt samalla tavoin. Koulujen oppilashuoltoryhmät kokoontuivat aiempaa harvemmin, mutta niissä käsiteltävät asiat vastasivat entistä paremmin lainsäädännössä ryhmälle määriteltyjä tehtäviä. Vaikka oppilashuoltopalvelut ovat käytettävissä yhä useammassa koulussa, edelleen lääkäripalvelut puuttuivat kokonaan tai niiden järjestämisestä ei ollut tietoa 11 prosentissa kouluista. Psykologipalvelujen osalta näin oli yhdeksässä prosentissa ja kuraattoripalvelujen osalta kahdessa prosentissa kouluista.
Tiedot perustuvat joka toinen vuosi toteutettavaan tiedonkeruuseen, joka lähetetään kaikkiin Manner-Suomen peruskouluihin. Vuonna 2019 tiedot toimitti 91 prosenttia kouluista.
Lue koko raportti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2019
Kuntakohtaiset tiedot ovat nähtävissä TEAviisari-verkkopalvelussa (www.teaviisari.fi). Palvelusta löytyvät myös koulukohtaiset tiedot, mikäli koulut ovat antaneet luvan tietojensa julkaisemiseen.