Hävikkivälipala auttaa jaksamaan Vääksyn yhtenäiskoulussa

Paikallista yhteistyötä

Vääksyn yhteiskoulussa ryhdyttiin ideoimaan välipalatarjoilun toteuttamista yläkoululaisille sekä lukiolaisille, jotta nuoret jaksaisivat paremmin pitkät koulupäivät ja oppiminen tehostuisi.

– Saimme kollegani Pirjo Henttosen kanssa idean hävikkivälipalasta ollessamme Liikkuva koulu -seminaarissa Ruotsissa. Vierailimme paikallisessa koulussa, ja meitä viehätti siellä ollut käytäntö välipalan tarjoamisesta. Heillä ideana oli tehdä yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa, kertoo Miia Alhonen.

Hävikki-idea kävi välipalatarjoilun yhteyteen loistavasti, sillä silloin Vääksyn yhtenäiskoulussa ei ollut menossa hanketta, mikä olisi mahdollistanut esimerkiksi paikallisten tuottajien kanssa tehdyn yhteistyön. Alhonen kävi kysymässä yhteistyömahdollisuuksia paikallisista ruokakaupoista, joista toinen halusi olla mukana projektissa.

– Tarjoilimme välipalaa alusta saakka yläkoulussa ensimmäisellä välitunnilla tiistaisin ja torstaisin. Välipalatarjoilun paikka on vaihdellut vuosien mittaan, mutta tällä hetkellä pidämme parhaana paikkana koulumme pääaulaa. Lukiolaisille olemme tarjonneet jopa neljänä päivänä välipalamahdollisuuden heidän omassa taukotilassaan.

Tarjolla välipalalla on vaihtelevasti ollut sitä, mitä yhteistyökaupalla hävikissä on kulloinkin ollut, kuten muun muassa leipää, jogurttia ja mehua. Lukiolaisten taukotilassa tarjolla on ollut jopa miniaterioita ja salaatteja kaupan hävikistä. Välipalaa on tarjoiltu vaihdellen päivän ensimmäisellä välitunnilla sekä iltapäivällä.

– Kun yhteistyökauppamme kauppias vaihtui, saimme uudeksi yhteistyökumppaniksi paikallisen leipomon.

Tärkeä juttu nuorille

Alhonen kertoo, että toiminnan alussa oli tärkeää käydä keskustelua koulun rehtorien, keittiöhenkilökunnan ja siistijöiden kanssa. Hyvät, avoimet suhteet ovat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen läpi vuosien. Hävikkivälipala on myös kirjattu kunnan hyvinvointisuunnitelmaan.

– Nuoret ovat ottaneet tämän tärkeäksi osaksi koulupäiviään, ja jos joskus on tilanne, ettei hävikkiä olekaan tarjolla, satelee asian tiimoilta kysymyksiä. Yläkoulussa tarjoilussa on mukana oppilaskunnan jäseniä ja lukiossa saamme apua liikuntatuutoreilta.

Hävikkivälipala on ollut oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamisen kannalta tarpeellinen juttu. Esimerkiksi monet yläkoulun nuorista ovat kertoneet jättävänsä aamupalan väliin, kun se ei aamulla maistu. He ovat kiitelleet mahdollisuutta syödä tarjolla olevaa välipalaa kahdesti viikossa ja ovat jaksaneet esimerkiksi aamupäivän liikuntatunneilla paremmin.

– Suurimmat vaikuttimet hävikkivälipalan aloittamiseen ja ylläpitämiseen ovat meillä olleet hävikin vähentäminen, hyvinvoinnin lisääminen ja nuorista välittäminen. Tämä on myös ollut oiva tapa tutustua nuoriin. Välipalan lomassa lyhytkin jutustelu tuo luontevaa kanssakäymistä nuorten kanssa, Alhonen summaa.