Voimanlähteenä moniammatillinen ohjausryhmä
Vuonna 2017 moniammatillinen työryhmä kokoontui pohtimaan Kouvolan Move!-mittaustuloksia. Siitä käynnistyi tähän päivään asti kestänyt kehitystyö, jonka myötä Kouvolaan on luotu uudistunut, toimivampi Move!-toimintamalli. Kouvolan Kaunisnurmen koulun rehtori Antti Lautala sekä Mansikkamäen koulun luokanopettaja Matti Saukko ovat olleet mukana toimintamallin rakentamisessa alusta saakka.
– Kaiken taakse luotiin moniammatillinen Move!-ohjausryhmä, johon kuuluu rehtoreita, opettajia, terveydenhoitajia, kouluterveydenhuollon ylilääkäri ja palveluesimies sekä edustus nuoriso- ja liikuntapalveluista sekä Kymenlaakson liikunnasta, Lautala kertoo.
Niin Lautala kuin Saukkokin linjaavat, että ohjausryhmä on ollut olennainen onnistumisen avain Move!-polun kehittämisessä.
– Uskomme, että tällainen ohjausryhmä toimisi missä tahansa kaupungissa. Ylilääkäri ja terveydenhoitajat vastaavat toiminnasta hyvinvointialueen puolelta, opettajat toimivat ruohonjuuritasolla oppilaiden kanssa ja muut sidosryhmät tukevat Move!-toimintamallia omalla panoksellaan, Lautala tuumaa.
Muutakin kuin mittaamista
Move!-ohjausryhmän myötä kouluihin jalkautettiin muutoksia mittausten tekemiseen ja mittaustulosten edistämiseen. Aluksi kouluille jaettiin kansiot, joissa oli ohjeita ja toimintamalleja sujuvampiin Move!-mittauksiin.
– Sen jälkeen ryhdyimme konkreettisesti kouluttamaan opettajia, rehtoreita, koululääkäreitä, terveydenhoitajia ja muita sidosryhmiä uuden Move!-toimintamallin käyttöön ja uusien hyvien käytänteiden pariin, Saukko kertoo.
Kouvolan uudessa Move!-toimintamallissa panostetaan pelkkien mittausten sijaan myös niihin valmistautumiseen ja mittaustulosten hyödyntämiseen. Ennen mittauksia opetushenkilöstöä ja terveydenhuollon henkilöstöä koulutetaan Move!-mittauksista ja oppilaat pääsevät konkreettisesti harjoittelemaan Move!-liikkeitä. Move!-tiimit toteuttavat mittaukset vuosittain elo-syyskuussa.
– Kun mittaukset on tehty, opettaja tai terveydenhoitaja antaa oppilaalle palautetta toimintakyvyn kehittymisestä. Oppilas saa myös eväitä oman toimintakyvyn arviointiin ja kehittämiseen jatkossa, Saukko ja Lautala kertovat.
Muutoksia koulujen ruohonjuuritasolle
Kouvolan Move!-polun kehittämistyön takana tärkeimpänä ajatuksena on ollut yhteinen päämäärä lasten ja nuorten toimintakyvyn kehittämiseen ja liikkumisen lisäämiseen.
– Lasten ja nuorten toimintakyky heikkenee jatkuvasti, joten yhteinen päämäärä on tärkeä koko moniammatilliselle työryhmälle ja kunnallemme. Kyse on lopulta suuremmasta asiasta, kuin pelkät Move!-mittaukset, Lautala summaa.
Uusi Move!-toimintamalli on luonut kouluihin uusia käytänteitä arkeen. Kouvolan kouluissa on muun muassa aloitettu käytäntö, jossa yksi kolmesta viikkoliikuntatunnista on kuntojumppaa. Tunnin avulla pyritään siihen, että oppilaiden toimintakyky lisääntyisi kokonaisuudessaan. Kouluihin on myös hankittu leuanvetotankoja ja järjestetty esimerkiksi leikkimielisiä leuanvetokisailuja.
– Itse Move!-mittaukset toteutetaan hieman eri käytäntein eri kouluilla. Omalla Mansikkamäen koulullani mittaukset tehdään luokittain. Joillakin kouluilla on puolestaan mittauspäivä, jonka aikana kaikki luokat käyvät mittauksissa. Tärkeintä mielestäni kuitenkin on se, että oppilaat pääsevät valmistautumaan mittauksiin etukäteen, eikä tilanne ole kenellekään inhottava, Saukko sanoo.
Saukko ja Lautala vinkkaavat, että testien harjoittelun voi yhdistää helposti muuhun opetukseen jo esimerkiksi mittausta edeltävänä keväänä. Yleisurheiluun voi liittää juoksuharjoitteluja ja loikkatestien opettelua, pallopeleissä voidaan harjoitella pallon heittämistä seinään.
– Ainoastaan vatsalihasliike on sellainen, jota ei tule luontaisesti harjoiteltua muiden lajien puitteissa, ja jota kannattaa harjoitella ihan erikseen, jotta Move!-mittauksissa se ei tule ihan uutena juttuna, Saukko tuumaa.
Mittaustuloksista toiminnan suunnitteluun
Uudessa Move!-toimintamallissa valmiita mittaustuloksia ei jätetä unholaan, vaan niitä pyritään hyödyntämään määrätietoisesti. Mittausten jälkeen tulokset kirjataan valtakunnalliseen tietojärjestelmään, mutta myös opettajat hyödyntävät tuloksia opetuksen suunnittelussa.
– Tieto mittaustuloksista siirtyy huoltajan luvalla myös terveydenhoitajalle. Näin terveydenhoitaja ja lääkäri voivat keskustella tuloksista oppilaan ja huoltajan kanssa osana 5. ja 8. luokan terveystarkastuksia, Lautala kertoo.
Kuntakohtaisia tuloksia käsitellään tarkasti myös Kouvolan Move!-ohjausryhmässä. Tulosten myötä päästään suunnittelemaan moniammatillisia toimenpiteitä ja tekemään yhteistyötä kunnan toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Lasten ja nuorten toimintakyvyn kehittämisen tavoite kun on koko kunnan yhteinen.
– On myös tärkeää, että opettaja tarkastelee tuloksia oppilaiden kanssa. Jos opettaja ehtii ottaa edes lyhyen hetken kunkin oppilaan kanssa kahdestaan, voi esille nousta oppilaan omia ajatuksia mittauksista ja niiden tuloksista. Osaa oppilaista saattaa esimerkiksi ahdistaa, jos muut katsovat vierestä testiä suorittaessa, Saukko kertoo.
Lopuksi Lautala ja Saukko summaavat, että uusi Move!-toimintamalli on erityisesti lähentänyt yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa. Move!-tuloksia voi ja pitääkin hyödyntää yhteisöllisessä opiskeluhuollossa sekä lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä jatkossa yhä enemmän.
Lisätietoja
Antti Lautala, rehtori, Kaunisnurmen koulu
antti.lautala@kouvola.fi
Matti Saukko, luokanopettaja, Mansikkamäen koulu
matti.saukko@edukouvola.fi
Lue lisää Move!-mittauksista OPH:n sivuilta.
Lue aiempi juttumme Sastamalan Move!-mittauksista.