Kuntien lähtökohdat Liikkuva koulu -toiminnan kehittämiseksi koetaan enimmäkseen hyviksi. Toiminnan jatkumiseen kunnissa vaikuttavat etenkin taloudelliset resurssit. Koulun tasolla vakiintumista edistävät myönteinen suhtautuminen Liikkuva koulu -toimintaan, johdon tuki sekä pitkäjänteinen työ toiminnan kehittämiseksi. Vakiintumista estävät eniten koulujen henkilöstön vaihteleva sitoutuminen, kuormittuminen ja motivaation lasku sekä taloudellisten resurssien epävarmuus. Nämä selviävät Liikkuva koulu -toiminnan koordinointi kunnissa: Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023-raportista. Raportissa kuvataan Liikkuva koulu -toiminnan tilaa kunnissa sekä koordinaattoreiden työnkuvaa.
Liikkuva koulu -kuntakoordinaattoreille toteutettiin kysely keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 69 koordinaattoria 62 kunnasta, joissa monessa Liikkuva koulu -toimintaa on kehitetty jo useiden vuosien ajan. Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan tila vaikuttaa pääosin hyvältä. Suurimmassa osassa kyselyssä mukana olevista kunnista Liikkuva koulu -toimintaa oli kaikissa kunnan kouluissa. Kuntien lähtökohdat toiminnan kehittämiseksi koettiin enimmäkseen hyviksi, neljäsosa piti lähtökohtia kohtalaisina. Lähes puolet vastaajista arvioi, että toiminta jatkuu samanlaisena ja noin 40 prosenttia ilmoitti toiminnan laajenevan seuraavan lukuvuoden aikana. Taloudelliset resurssit korostuivat toiminnan jatkumiseen vaikuttavina tekijöinä. Kyselyssä mukana olevista kunnista kahdessa kolmesta oli käynnissä AVIen rahoittama yläkouluhanke, joka koettiin tärkeäksi toiminnan kehittämisessä.
Kirjauksista perusta suunnitelmallisuudelle ja toiminnan kehittämiselle
Myönteinen suhtautuminen kouluissa, johdon tuki sekä pitkäjänteinen työ toiminnan kehittämiseksi olivat yleisimpiä vakiintumista edistäviä tekijöitä. Koordinaattorin toimenkuvan vakinaistaminen, koulujen vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä toiminnan kirjaaminen suunnitelmiin ja strategioihin, koettiin oleellisiksi toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaviksi kuntatason toimiksi. Noin puolet kunnista oli kirjannut toiminnan kuntatason opetussuunnitelmaan. Koordinaattoreiden mielestä vakiintumista estivät eniten koulujen henkilöstön vaihteleva sitoutuminen, kuormittuminen ja motivaation lasku sekä taloudellisten resurssien epävarmuus.
Toiminnallisella opetuksella on merkittävä rooli erityisesti koulupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä. Suurimmassa osassa kunnista oli koulutettu koulujen henkilöstöä toiminnallisen opetuksen vahvistamiseksi. Kuitenkin tarvetta olisi edelleen erityisesti yläkouluihin suunnatulle toiminnallisen opetuksen koulutukselle.
Monialainen ja poikkihallinnollinen verkostotyö tukee vakiintumista
Yhteistyötä Liikkuva koulu -toimintaan liittyen tehtiin eniten kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä sivistystoimen kanssa. Satunnaista yhteistyötä tehtiin eniten kouluterveydenhoitajan, kunnan teknisen toimen sekä liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto sekä hyvinvointialue yleisesti olivat tahoja, joiden kanssa yhteistyön toivottiin tiivistyvän. Yhteistyöllä on merkitystä esimerkiksi kuntien Move!-polkujen suunnittelussa ja vähän liikkuvien tavoittamisessa.
Koordinointi ylläpitää ja yhtenäistää toimintaa
Liikkuva koulu -koordinaattorin tehtävä oli vakinaistettu noin neljänneksessä kunnista ja kuudessa prosentissa vakinaistaminen oli suunnitteilla. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että Liikkuva koulu -toiminnan koordinointiin käytettävissä olevaa työaikaa ei ole määritelty. Kaikista työtehtävistä yleisimpiä olivat toiminnan suunnittelu, liikuntavälineiden hankinta, toteutuksen seuranta, viestintä sekä koulujen kannustaminen Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin hyödyntämiseen.
Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan kuntatason koordinointi on yksi vakiintumisen kulmakivistä ja koordinoinnin yhtenäistämistä sekä resurssien turvaamista on hyvä pohtia. Riittävät resurssit koordinointiin auttavat tasoittamaan koulujen eriarvoista asemaa Liikkuva koulu -toiminnan laajuuden ja sisällön suhteen. Samalla kuntakoordinoinnin vahvistaminen on panostus toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Linkki tuloksia esittelevään diapakettiin
Kirjoittajat:
Tutkijat Katja Rajala & Katariina Kämppi, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kysely toteutettiin osana Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on kehittää koulujen toimintakulttuuria liikkumista tukevaksi ja liikkumiseen kannustavaksi.