KouluPT:n rooli yhdistää liikuntaneuvonnan ja harrastusohjaamisen
Jyväskylässä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi on palkattu kuusi liikuntaneuvojaa eli KouluPT:tä. KouluPT-toimintaa on kokeiltu aiemminkin Jyväskylässä, mutta nyt uuden hankkeen myötä palkatut kuusi PT:tä keskittyvät erityisesti vähän liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Aiemmista kokeiluista on poimittu parhaat palat ja kehitetty mallia vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita.
– KouluPT-toiminta yhdistyy nyt oivaltavasti samaan hankkeeseen Harrastamisen Suomen mallin kanssa, ja jokaisen KouluPT:n työnkuvaan kuuluu myös harrastusohjaajan rooli, kertoo Liisa Liekkinen, Jyväskylän liikuntapalveluiden hankekoordinaattori.
KouluPT:t jakavat työaikansa kouluPT-tehtävien ja harrastusohjaajan töiden välillä. KouluPT:t työskentelevät valituissa yhtenäiskouluissa, ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen lisäksi PT:t ohjaavat harrastuksia, joihin myös ympäröivistä kouluista voidaan osallistua.
Liekkinen kertoo, että yksi kuudesta liikuntaneuvojasta keskittyy ainoastaan erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin. Hänellä on vankka kokemus alalta erityisliikunnan ammattilaisena.
– Tämä järjestely on ainutlaatuinen ja erittäin merkittävä. Tarve tällaiselle on suuri. Erityisliikuntaan keskittyvän kouluPT:n työkentällä ovat kaikki Jyväskylän koulut.
Painopiste vähän liikkuvissa oppilaissa
Koska jokaisen KouluPT:n työaika jakautuu myös harrastusohjaajan tehtäviin, keskitytään työssä erityisesti vähän liikkuviin oppilaisiin.
– Koska toiminta linkittyy vahvasti Move!-prosessiin, liikuntaneuvonta on suunnattu erityisesti neljäs- ja viidesluokkalaisille sekä seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisille. Jos Move!-mittauksissa ilmenee tuen tarvetta, voidaan oppilas matalalla kynnyksellä ohjata KouluPT:n palveluihin, Liekkinen kertoo.
KouluPT:n palvelut ovat kuitenkin kaikille avoimia – jos suuri tarve palveluille näiden ikäryhmien ulkopuolella ilmenee, KouluPT:n tapaamiseen pääsee. Tavoitteena on, että suurimmaksi osaksi KouluPT:n palveluihin ohjaudutaan terveydenhoitajan suosittelemana.
– Ensimmäisellä tapaamisella KouluPT:n kanssa kartoitetaan tuen tarve ja asetetaan yhdessä tavoitteet. Tämän jälkeen pyritään muodostamaan pienryhmiä, joissa liikutaan yhdessä. Ryhmässä toimiminen tarjoaa paljon muutakin kuin liikuntaa – se antaa sosiaalista tukea ja iloa.
Lähtökohtana oppilaan omat toiveet ja tavoitteet
Ohjauspolku KouluPT:n kanssa kestää noin kolme kuukautta ja koostuu yhteensä noin viidestä tapaamisesta; alun kartoituskäynnistä, toiminnallista tapaamisista, jolloin liikutaan yhdessä, sekä viimeisestä kerrasta, jolloin reflektoidaan sitä, täyttyivätkö liikuntaneuvonnan tavoitteet.
Liikuntaneuvonta perustuu oppilaan omaan motivaatioon ja elämäntapojen kehittämiseen. Tapaamisten aikana on tarkoitus keskustella ja liikkua yhdessä.
– Voi olla, että keskustelut käydään vaikka kävellen tai koripalloa heitellessä, mikä tekee ilmapiiristä rennomman. Ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla tehdään kysely, jonka avulla tarkastellaan oppilaan omia kokemuksia ja motivaatiota. Myöhemmin voidaan tehdä vielä seurantaa joko soittamalla tai kasvotusten, jossa kartoitetaan, miten oppilaalla on mennyt liikuntaneuvonnan jälkeen, Liekkinen kertoo.
Liekkinen painottaa, että KouluPT:n rooli ei ole ylhäältä tulevaa liikuntaneuvontaa, jossa määrätään, mitä oppilaan tulisi tehdä. Liikuntaneuvonta lähtee liikkeelle oppilaan omista toiveista ja tavoitteista. Tarkoituksena on myös luoda turvallinen ilmapiiri, joka ei leimaa ketään.
– KouluPT:n luo uskaltaa tulla leimaantumatta, sillä sama henkilö ohjaa kouluilla myös harrastuksia ja on siten tuttu aikuinen kaikille.
KouluPT tärkeänä osana Move!-polkua
Jyväskylässä KouluPT-toiminta kytkeytyy vahvasti Move!-mittauksiin. Move!-mittausten mittauskäytännöt ovat olleet eri kouluilla erilaisia, ja joskus ne on koettu kuormittaviksikin.
– Olemme ottaneet tavoitteeksemme luoda selkeän Move!-prosessin, joka ei kuormita liikaa opettajia tai muuta henkilökuntaa, Liekkinen kertoo.
Uudessa Move!-polussa autetaan kouluja mittauksiin valmistautumisessa. Esimerkiksi neljäsluokkalaisille on suunnitteilla KouluPT:n pilottikouluilla pitämiä Move!-treenejä, joissa tarkoituksena on tehdä mittauksia jo etukäteen tutuiksi oppilaille ja pohtia yhdessä, kuinka mittauksissa vaadittuja liikuntataitoja voisi kehittää.
Move!-polun loppupäässä korostuu puolestaan kouluterveydenhuollon rooli. Mittaustulokset ohjautuvat huoltajan luvalla terveydenhoitajille. Terveydenhoitajat ohjaavat puolestaan vähän liikkuvat ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret KouluPT:n palveluiden pariin potilastietojärjestelmän avulla.
– Terveystarkastuksissa aika on hyvin rajallinen ja niissä käsitellään paljon asioita. Tarkoituksenamme on miettiä yhdessä terveydenhoitajien kanssa liikunnan vähyyden puheeksi ottamista esimerkiksi kolmen täsmäkysymyksen avulla, jotka voidaan kysyä oppilailta, ja joiden perusteella lapsi tai nuori voi ohjautua KouluPT:n tuen pariin.
Liekkisen mukaan Jyväskylän kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on KouluPT-mallin avulla parantaa Move!-tuloksia ja oppilaiden yleistä liikunnallista hyvinvointia. Mallin tavoitteena on, että lasten ja nuorten motivaatio liikuntaan kasvaa ja että liikunnasta tulee luonteva osa heidän arkeaan.
– Liikuntaneuvonta, joka tapahtuu oppilaan omalla koululla matalalla kynnyksellä, on paljon saavutettavampaa, kuin ulkopuolelta tuleva tuki. KouluPT voi kohdata oppilaita myös välitunneilla ja muuten koulupäivän aikana ja kysyä, mitä oppilaalle kuuluu ja miten liikuntaharrastus on edistynyt, Liekkinen hymyilee.
Lisätietoja
Liisa Liekkinen
Liikuntapalveluiden hankekordinaattori
liisa.liekkinen@jyvaskyla.fi
