Koululla ja kouluyhteisöllä on liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa merkittävä mahdollisuus, joka voi kasvattaa nuoren myönteistä suhdetta liikkumista kohtaan ja lisätä omasta itsestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja. Tämä korostuu erityisesti niiden lasten ja nuorten osalta, jotka eivät koe itseään liikunnallisiksi ja liikkuvat vapaa-ajalla vain vähän. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on kuitenkin todettu vaikeaksi tehtäväksi erityisesti yläkouluikäisten nuorten keskuudessa. Tyypillisesti koulujen perinteiset liikuntakerhot ja muut liikuntaa edistävät toimenpiteet kiinnostavat liikunnasta jo innostuneita nuoria. Olemassa olevat keinot eivät tavoita kovin tehokkaasti niitä, jotka kipeimmin tarvitsisivat tukea.
Mikä sitten innostaisi nuoria liikkumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan? Vai pitäisikö meidän liikunnan edistäjien jopa unohtaa hetkeksi liikkuminen kokonaan ja pikemminkin kysyä, mikä nuoria ylipäätään kiinnostaa tai mitkä asiat ovat heille tärkeitä?
Nuorille tärkeät asiat keskiössä
LIKES-tutkimuskeskuksen ACTive Youth -hankkeessa (2016–2018) pyrittiin lähestymään liikkumista ja hyvinvointia nuorille tärkeiden asioiden kautta. Hankkeen aikana saatujen kokemusten pohjalta vahvistuivat käsitykset siitä, että nuorten hyvinvoinnin kivijalka on yhteys omiin kavereihin ja ystäviin. Kehityspsykologisesta näkökulmasta käsin nuoruusiän yksi tärkein kehitystehtävä on eheyden rakentuminen suhteessa omaan itseen. Tämä rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, ja tärkeimpänä viiteryhmänä ovat juuri omat vertaiset. Siten terveyden edistäjien on lähtökohtaisesti tärkeää ymmärtää, että vähän liikkuvan nuoren ensisijaisena päänvaivana ei suinkaan ole huono kunto vaan pikemminkin huoli siitä, kelpaanko minä kavereiden keskuudessa sellaisena kuin olen.
Koska liikunnallisuutta tai liikuntataitoja korostava toiminta suosii jo aktiivisia nuoria, vähemmän liikkuvien nuorten kannalta ratkaisevaa saattaa olla ns. liikuntaneutraalin ilmapiirin luominen omien vertaisten johdolla. Liikuntaneutraalissa ilmapiirissä ei siis korostu liikunnallisuus, taidokkuus tai se, kokeeko itsensä hyvänä tai huonona liikkujana, vaan pikemminkin kaikenlainen aktiivisuutta, leikkimielisyyttä ja hyvinvointia tukeva vertaistoiminta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) 1970-luvulla käynnistämä tukioppilastoiminta on hyvä esimerkki vertaisuuteen pohjautuvasta toiminnasta, joka kattaa valtakunnallisesti noin 90 % perusopetuksen kouluista. Tukioppilailla on oiva mahdollisuus vaikuttaa myös oman kouluyhteisönsä ja sen oppilaiden hyvinvointiin ja liikkumiseen.
Vertaismalli hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseksi
ACTive Youth -hanke on tuottanut uudenlaisen vertaismallin erityisesti vähän liikkuvien nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseksi. Hankkeen aikana tuotettiin tukioppilaille uusi Hyvinvointitaidot-täydennyskoulutus, joka on tarkoitettu jatkokoulutukseksi tukioppilaiden peruskoulutuksen käyneille.
Vertaismallin ja koulutuksen tavoitteena on edistää uuden opetussuunnitelman mukaisesti erityisesti nuorten osaamisen ja onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa itsestä huolehtimisen taitoja. Hankkeen perusidean mukaisesti koulujen tukioppilaat saavat hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseksi lisäkoulutuksen, jonka jälkeen he toteuttavat matalan kynnyksen mukaista toimintaa oman koulunsa oppilaille. Erityisenä kohderyhmänä ovat koulun nuorimmat eli 7. luokan oppilaat. Toiminnassa pyritään tavoittamaan erityisesti niitä nuoria, joita perinteinen liikunta- tai urheilujärjestötoiminta ei tavoita.
Jokainen tyylillään
Hyvinvointitaidot-kokonaisuus pohjautuu arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan, jonka tärkeänä lähtökohtana ja periaatteena on tukea nuorelle itselle merkityksellisiä asioita. Muita toimintaa ohjaavia periaatteita ovat osallisuus sekä kokemuksellisuuden ja kokemuksen kautta oppimisen vahvistaminen. Tärkeää on myös vahvistaa kykyä elää tässä ja nyt sekä edistää sallivaa ja hyväksyvää suhtautumistapaa erilaisia liikkujia ja nuoria kohtaan. Tukioppilaat pyrkivät omalla esimerkillään ja toimillaan välittämään ilmapiiriä, jossa kaikenlaiset liikkujat otetaan mukaan sellaisena kuin ovat, ilman turhia paineita siitä, miten hyvä kukakin on missäkin lajissa. Jokainen voi liikkua omalla tyylillään ja nauttia siitä. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua tai harrastaa liikuntaa.
Liikkumisen ohella tukioppilaat pyrkivät edistämään nuorten taitoja olla läsnä tässä hetkessä, kykyä rauhoittua ja pysähtyä kiireen keskellä. Koulupäivien hektinen rytmi vaatii hermostolta paljon ja toisinaan aktivoinnin sijaan on tärkeää oppia pysähtymään ja kuuntelemaan omaa itseä. Hyvinvointi tai hyvä olo koostuu usein monesta eri tekijästä, eikä liikunta yksinään ratkaise hyvinvoinnin kokonaisuutta.
Tukioppilasmateriaalien Hyvinvointitaidot-kokonaisuudesta löytyy konkreettisia harjoitteita, joita tukioppilaiden ohella voivat hyödyntää halutessaan myös opettajat ja kouluterveydenhoitajat osana omaa työtään.
Olennaista on tukea nuoren omaa tapaa liikkua ja voida hyvin. Yhdessä muiden kanssa.
Tutustu Hyvinvointitaidot-kokonaisuuteen Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta
Lisätietoja: Anu Kangasniemi, terveyden edistämisen asiantuntija, LIKES-tutkimuskeskus