Oppilaat vetävät köyttä.

Liikkuva koulu ei lopu

Liikkuva koulu -toimintaa on toteutettu suomalaisissa peruskouluissa pian kymmenen vuoden ajan. Hallituskauden ja Liikkuva koulu -kärkihankkeen päättyminen on herättänyt paljon kysymyksiä ja huolta ohjelman jatkumisesta. Vaikka kärkihanke päättyi, Liikkuva koulu ei lopu.

Liikkuva koulu alkoi vuonna 2010 pilotilla, jossa oli mukana 45 koulua 21 kunnasta. Ensimmäisissä seminaareissa tunsin jokaisen osallistujan nimeltä. Ohjelma on sittemmin ollut hallitusohjelmassa kolme kertaa ja laajentunut koskemaan yli 90 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista. Vuoden 2019 valtakunnallisessa seminaarissa oli mukana lähes 1 500 osallistujaa varhaiskasvatuksesta, peruskouluista ja oppilaitoksista.

Karvin toteuttamassa Liikkuvan koulun arvioinnissa todettiin, että Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekaudella on pystytty muuttamaan koulujen toimintakulttuuria ja koulupäivien rakennetta liikkumista ja istumisen vähentämistä suosiviksi. Kouluissa on muokattu tiloja ja asenteita, raivattu tilaa liikkumiselle, hankittu välineitä sekä koulutettu oppilaita ja henkilökuntaa. Esimerkiksi toiminnallisten opetusmenetelmien käyttäminen on yleistynyt, ja oppitunneilla lähdetään yhä useammin pois luokkahuoneesta koulupihalle tai koulun lähiympäristöön. Perusta toiminnan jatkumiselle ja kehittymiselle on siis vankka.

Kärkihankevaiheessa kuntien Liikkuva koulu -toimenpiteitä rahoitettiin budjettivaroista kolmen vuoden aikana yhteensä yli 16 miljoonalla eurolla. Liikkuva koulu -avustuksissa on alusta saakka ollut omarahoitusvaade, joka kärkihankevaiheessa oli 50 prosenttia. Kuntien omat panostukset siis tuplasivat kärkihankevaiheessa koulupäivien liikkunnallistamiseen käytetyt resurssit. Kuntien omat rahalliset panostukset toimintaan ovat tärkeässä roolissa nyt kun toiminnan avustaminen budjettivaroista päättyy.

Kun tavoitteena on koko koulun toimintakulttuurin muuttuminen, vievät muutokset aikaa. Yläkouluissa muutos on kaikilla koulujen toimintaa kuvaavilla mittareilla ollut alakouluja hitaampaa. Myös erityisryhmiin ja vähän liikkuviin oppilaisiin tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Tekemistäkin siis vielä riittää, mutta opettajat ja koulut eivät ole jatkossakaan yksin työnsä kanssa.

Liikkuva koulu -ohjelman ja verkoston tuki kouluille ja kunnille jatkuu myös kärkihankevaiheen jälkeen. Paikallista työtä tuetaan esimerkiksi koulutusten, koordinaation, tutkimuksen ja viestinnän avulla. Ohjelman tukipalvelut kuten Nykytilan arviointi -työkalu, valtakunnalliset ja alueelliset seminaarit sekä verkkosivujen suosittu Ideat-osio ovat tarjolla maksutta kuten tähänkin asti. Toivomme myös teiltä palautetta, miten voimme ohjelmana tukea luokkanne, koulunne tai kuntanne Liikkuva koulu -toiminnan etenemistä.

Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuuden yhteinen Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaari järjestetään jälleen keväällä 2020. Toivon, että yleisössä on tälläkin kertaa sekä tuttuja että uusia kasvoja!