Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kontiolahden kunta lähti mukaan Liikkuva koulu -ohjelmaan vuonna 2014. Opetuspäällikkö Teemu Piiraisen ja yläkoulun rehtori Auli Pulkin mukaan toiminta startattiin kunnan kymmenessä alakoulussa ja pari vuotta myöhemmin myös Kontiolahden yläkoulu liittyi mukaan.
– Kunnassamme on nähty ehdottoman tärkeänä kehittää kouluopetusta ja koulupäivien rakennetta liikuntaystävällisemmiksi. Uskomme, että kouluiässä opittu liikunnallinen elämäntapa lisää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä terveyttä aikuisiällä. Samalla myös työurat pitenevät, Piirainen perustelee.
Kontiolahdella Liikkuva koulu -toimintaan sitouduttiin vahvasti. Kunta budjetoi merkittävän summan rahaa koulujen liikunnallista toiminnan kehittämistä ja jalkauttamista varten. Tämän lisäksi Kontiolahden alakouluille haettiin kolmevuotinen hankeavustus. Kunnan omarahoitus osuus alakoulun Liikkuva koulu -ohjelman kuluista oli noin puolet.
– Kun hankerahoitus varmistui, alakoulujen opetussuunnitelmaan kirjattiin kaikkia kouluyksiköitämme velvoittavat tavoitteet, Piirainen kertoo.
Rehtoreilla tärkeä rooli
Kolmantena toimintavuonna Liikkuva koulu -ohjelmaa alettiin jalkauttaa myös yläkouluun. Toiselle toimintavuodelle yläkoulu sai ensimmäisen hankeavustuksen ja kuluvalle lukuvuodelle hankeavustusta on saatu sekä ala- että yläkoululle. Saatu avustus on tarkoitus käyttää oppituntien liikunnallistamiseen.
Meneillään olevista Liikkuva koulu -hankkeista vastaavat tehtävänjohtajat. Yläkoululla tehtävänjohtajana toimii rehtori ja alakoulujen osalta keskitetysti opetuspäällikkö.
– Edistämme alakoulujen osalta kehitystyötä kuukausittain pidettävissä rehtorikokouksissa. Rehtorit tiedottavat omassa koulustaan päätetyistä asioista. Heidän vastuullaan on myös koordinoida Liikkuva koulu -toimintaa omassa koulussaan. Yksikköjen koot vaihtelevat merkittävästi. Siksi myös koulujen toimintatavoissa voi olla suuria eroja, Piirainen sanoo.
Pulkin mukaan käytännön koordinointivastuu yläkoulun osalta on Liikkuva koulu -vastaavalla.
– Liikkuva koulu -vastaava vetää Liikkuva koulu -työryhmäämme, jossa on mukana erilaisissa tehtävissä toimivia koulumme työntekijöitä. Vastaava ohjaa myös oppilaista koostuvaa ohjausryhmää, joka järjestää välkkäriohjauksia ja tekee ehdotuksia liikuntavälinehankinnoista, Pulkki kertoo.
Piirainen ja Pulkki ovat tyytyväisiä siihen, miten motivoitunutta koulujen henkilökunta ja oppilaat ovat olleet Liikkuva koulu -toiminnan kehittämiseen. He uskovat, että rehtoreiden vahvalla sitoutumisella on ollut suuri merkitys toiminnan jalkauttamisessa.
Fatbikella metsään
Kontiolahden Liikkuva koulu -toiminnan kehittämisen punaisena lankana on alusta lähtien ollut ajatus, että jokaisella peruskoulun oppilaalle taataan mahdollisuus hyvinvointinsa kannalta riittävään liikuntaan koulupäivän aikana. Liikettä on pyritty lisäämään niin tunneilla kuin välitunneillakin. Oppilaita on myös kannustettu kulkemaan ainakin osan koulumatkastaan kävellen tai pyörällä. Kerran lukuvuodessa Kontiolahdella järjestetään kaikkien peruskoulujen yhteinen liikuntaviikko.
Opettajat ovat saaneet koulutusta ja vinkkejä liikunnallisten opetusmenetelmien hyödyntämiseen. Osa oppilaista on perehdytetty välkkäriohjaajiksi, jotka vetävät välitunneilla liikuntatuokioita. Liikuntainnon lisäämiseksi kouluihin on perustettu välituntivälinelainaamoja ja pidemmillä välitunneilla paikallisilla seuroilla on ollut mahdollisuus käydä esittelemässä omaa toimintaansa.
Kaikilla oppilailla on mahdollisuus esittää liikunnallisia kehitysideoita ja tehdä ehdotuksia välituntiliikuntavarusteiden hankkimiseksi.
– Välitunneilla oppilaat voivat lainata esimerkiksi pienpelivälineitä ja skuutteja. Yläkoulun ympäristössä on hyvät maastopyöräilymahdollisuudet, joten olemme hankkineet koululle 25 fatbikea. Niiden käyttöaste on ollut hyvä. Yläkoulun puolella välitunnit eivät ole perinteisesti olleet kovin liikunnallisia. Nyt osa oppilaista on saatu liikkumaan välituntisin, Pulkki iloitsee.
Aktiivista liikettä myös koulutunneille
Osa kouluihin hankituista liikuntavälineistä on sellaisia, että niillä voidaan aktivoida oppilaita ja katkaista istumista koulutunneilla. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi tasapainolaudat ja -tyynyt sekä leuanvetotangot. Osa alakouluista on saanut lattioihinsa maalauksia, esimerkiksi ruudukoita ja matokuvioita, jotka innostavat oppilaita liikkumaan. Opettajien avuksi luokkiin on hankittu liikunnallisuutta lisääviä vinkkikortteja.
Kuluvana lukuvuonna Kontiolahden koulujen tavoitteena on mitata, miten liikunnan lisääminen on vaikuttanut oppilaiden hyvinvointiin. Mittauksia tehdään luokkakohtaisesti aktiivisuusrannekkeiden ja oppilaille esitettävän kyselyn avulla.
– Kontiolahdella on parhaillaan meneillään todennäköisesti viimeinen hankeavusteinen Liikkuva koulu -vuosi. Toiminnan jatkuvuus vaikuttaisi kuitenkin turvatulta, sillä Liikkuva koulu -toiminta on saatu vietyä osaksi koulujemme arkea, Piirainen toteaa luottavaisena.
Teksti: Tuomas I. Lehtonen