Esteetön liikuntapäivä lisäsi osallisuutta ja kohtaamisia

Pukinmäenkaaren peruskoulussa toteutettiin 5. marraskuuta Iloon yli esteiden -tapahtumapäivä. Erityinen huomio kiinnitettiin liikunnan ja leikkien soveltamiseen kaikille koululaisille sopivaksi ja osallistavaksi. Liikunnallisen päivän lisäksi jäi itämään ajatus koko koulun kattavasta yhteistyöstä yleisopetuksen ja erityisopetuksen luokkien kesken.

Helsingin Pukinmäenkaaren peruskoululla on hyviä kokemuksia yleisopetuksen ja erityisopetuksen luokkien yhteistyöstä ja yhteisopettajuudesta. Yli 900 oppilaan liikuntapainotteisessa koulussa toimii kuusi pidennetyn oppivelvollisuuden erityisluokkaa ja kolme alueellista erityisluokkaa. Uskonnon ja historian opettaja Antti Nieminen sekä erityisluokanopettaja Leena Grönroos ovat tehneet luokkiensa kanssa yhteistyötä vuodesta 2016 lähtien ja hyödyt siitä ovat näkyvät.

– Yleisopetuksen oppilaille, tämä on tärkeää, koska he eivät varmasti koskaan myöhemmässä elämässään tule kohtaamaan vammaisia siten, kuin he nyt ovat päässeet kohtaamaan ja meidän erityisluokan oppilaille on ollut tärkeää, että vaikka he eivät sanoisi sanaakaan, niin he ovat saaneet olla osa jotakin ihan tavallista, näkee Grönroos.

– Yhteistoiminta on ollut hirveän stressitöntä ja leppoisaa. Tämä työllistää samalla tavalla, kuin olisi normiluokat keskenään. Helpotusta tuo, kun on kaksi opettajaa. Leenalla on liikunnallinen vahvuus ja ollaan käyty luokan kanssa keilaamassa, summaa energistä liikuntaluokkaa luotsaava Nieminen.

Konkreettisia, käytännön vinkkejä

Valterin koordinoiman Iloon yli esteiden -hankkeen tavoitteena on juurikin mahdollistaa kaikkien oppilaiden yhdessä tekeminen, kohtaaminen ja yksi tapa siihen on jalkauttaa kouluille esteetön, soveltava liikunta. Hankkeeseen osallistuville 29 koululle järjestettiin aiheesta koulutusta, jonka pohjalta koulut itse toteuttivat oppilaiden toivoman tapahtumapäivän. Pukinmäessä se oli Parkour-päivä.

Oppilas hyppää radalla

Koulutuksessa huomasin, että vaikeamminkin liikuntavammainen voi liikkua ja urheilla, osallistua periaatteessa lajiin kuin lajiin. Melkein kaikkia lajeja pystyy soveltamaan lapselle tai aikuiselle sopivaksi, toteaa erityisluokanopettaja Kati Rantala Pukinmäenkaaren koulusta.

– Arjesta voi löytyä apuvälineeksi kouru tai sen voi itse rakentaa, että saa kaadettua keiloja pallolla. Ei tarvitse ostaa kallista erityisapuvälinekourua. Näkövammaisten osalta sain vinkkejä, millä tavalla tuoda liikettä heille näkyväksi, kuten kulkusilla ja äänen tuottamisella ympäristöstä ja kuvaamisella, mitä tässä tapahtuu ja mitä halutaan, listaa Rantala.

Samaa mieltä soveltamisesta on fysioterapeutti Henni Huttunen Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista.

– Liikunnan soveltaminen vaatii ehkä enemmän luovaa ajattelua ja avointa mieltä kuin varsinaisesti tarkkaa tietoa vammoista tai niiden aiheuttamista toimintakyvyn pulmista. Kaikkien aikuisten tehtävä on miettiä, että kuinka kaikki lapset saadaan osallistumaan, painottaa Huttunen.

Pysyviä käytäntöjä ja uusia ideoita

Iloon yli esteiden -hankkeella tavoitellaan jotain pysyvämpää kuin vain yhtä tapahtumapäivää. Pukinmäenkaaren koululla useampi yleisopetuksen ja erityisopetuksen välinen yhteistyökuvio lähti liikkeelle, muun muassa kaikille erityisluokille löytyi nyt yleisopetuksen yhteistyöluokka. Samalla jäi itämään isompi toive osallisuuden ja kohtaamisten tuomisesta kouluarkeen.

– Aikaisemmin on ollut haaste yhdistää yleisopetuksen ja erityisopetuksen luokka, koska ei nähty, että voidaan opettaa mitään yhteistä. Hanke on opettanut, että tavoitteiden ei tarvitsekaan olla samat kaikilla oppilailla, jotta voidaan tehdä yhdessä, kertoo erityisluokanopettaja Kati Rantala.

– Sitä olen joskus miettinyt, että voisiko yhteistyö toteutua niin, että muutkin luokat pääsisivät osalliseksi. Siten, että yhteistyö tulisi koko koulun tasoa koskevaksi, pohtii uskonnon ja historian opettaja Antti Nieminen.

– Tämä ei ole ainoastaan johdon asia, vaan opettajataso on tärkeä. Meillä yhteistyö syntyi opettajatasolla. Näkisin, että yhteistyö on koulun yleisen ilmapiirin ja oppilaan kehityksen kannalta tosi hieno mahdollisuus.

– Ihmisten motivoituminen asiaan on tärkeää. Opettajat, kun innostuu jostakin, niin kyllä he tekevät. Vammaiset eivät itse kokisi olevansa erillään yhteiskunnasta, kun he olisivat osa yhteiskuntaa jo koulussa ja yleisopetuksen oppilaille olisi ihan normaalia, että on myös vammaisia. Vammaisuuden ja erilaisuuden hyväksyminen on kaikkein tärkeintä, kiteyttää erityisluokanopettaja Leena Grönroos.

Oppilaat radalla

Iloon yli esteiden -hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin vetämän hankkeen yhteistyökumppanina toimii Jyväskylän yliopiston lisäksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Hankkeesta saaduista hyvistä käytänteistä ja vinkeistä kootaan ideapankki Liikkuvan koulun ja Valterin sivuille.