Oppilaat pyöräilemässä.

Pyörällä kouluun jo ensimmäisellä luokalla

Suomessa on hyvät pyöräily- ja kävelyväylät sekä turvalliseksi koettu yhteiskunta. Neljästä vuodenajasta huolimatta koulumatkaliikkumisen tilanne on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Suomessa 70 prosenttia lapsista kulkee koulumatkansa aktiivisesti, kun vastaava luku on esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 12 prosenttia.

– Meillä on paljon kouluja, joihin pyöräillään aktiivisesti keväät, syksyt ja talvet. Joissakin kouluissa pyöräily vähenee selkeästi talvella. Sitten on passiivisia kouluja, joissa pyöräily on ympäri vuoden vähäistä. Kulttuurit vaihtelevat. Usein mitä enemmän on lunta, sitä enemmän talvella pyöräillään. Loska, liukkaus ja sade taas eivät houkuttele, tietää tutkija Jouni Kallio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä.

Kallio muistuttaa, että vartin koulumatkasta kertyy jo kaksi ja puoli tuntia liikuntaa viikossa.

”Se ei maksa mitään, ei sisällä pysähtyneitä opetustuokioita, eikä vanhempien tarvitse osallistua harrastusten tapaan talkoohommiin, Kallio kannustaa.”

Hän toivoo, että koulut kiinnittävät huomiota pyörien ja kypärien säilytysratkaisuihin ja miettivät tarkkaan, tarvitaanko rajoituksia vaikkapa ensimmäisellä luokalla. Jos lapsi oppii kulkemaan heti ensimmäiseltä luokalta kouluun itse, kulttuuri muovautuu kuin itsestään. Parin vuoden kuljettamisen jälkeen muutos voi olla hankala.

Kallio heittää idean, että liikuntatunneilla voi tehdä suunnistusharjoituksia koulumatkoilla, kartoittaa vaaranpaikkoja ja kertoa niistä kunnille. Myös parkkipaikkojen sijoittelulla, välituntien tilaratkaisuilla ja mahdollisuudella lainata koululta pyöriä on merkitystä. Joissain kouluissa välitunneilla saa kikkailla ja temppuilla pyörille varta vasten rakennetuilla radoilla.

Mansikkamäen koululla saa skuutata ja juosta

Kouvolalaisella Mansikkamäen koululla ollaan iloisia, jos kouluun tullaan muulla kuin autolla, ketään syyllistämättä. Potkulauta eli skuuttikin on sallittu välitunneilla. Koululla on pyöräparkit kolmelta eri suunnalta tuleville oppilaille. Ne on sijoitettu niin, että näkyvyys koululle on hyvä ja ilkivalta mahdollisimman vähäistä. Syksyisin koteihin lähetetään ohjeet hyvistä pyöräreiteistä ja tiedot pyörätelineiden paikoista.

Koululla on keväällä oma teemaviikko, jolla kannustetaan koulumatkaliikkumiseen. Paras luokka palkitaan.

– Meille on itsestäänselvyys, että jo ekaluokkalaiset saavat tulla pyörällä kouluun. Teemme pyöräretkiä, ajamme taitorataa ja pyörille järjestetään katsastuksia. Vanhempainyhdistyksen järjestämiä lainapyöriä on tarjolla esimerkiksi koulukyydillä kouluun tuleville. Vanhempainyhdistys kokeili myös pyöränhuoltoiltoja isille ja papoille, mutta hyvästä ajatuksesta huolimatta ne eivät oikein lähteneet vetämään, kertoo Mansikkamäen koulun apulaisrehtori Annamari Pakarinen.

Kouluun autolla tulevat oppilaat jätetään paikkoihin, jotka eivät häiritse muuta liikkumista. Autot eivät peruuttele, vaan kiepauttavat sujuvan lenkin lähtiessään poispäin.

Pakarisen mielestä koulun henkilökunnan esimerkki ja positiivinen asenne ovat tärkeitä.

”Kun ope pyöräilee, on oppilaidenkin helppo pyöräillä. Meillä ei kielletä juoksemasta sen vuoksi, että pelätään lapsen kaatuvan.”

Apulaisrehtori kiittelee myös innokkaita Liikkuva koulu -vastuuhenkilöitä Satu Kansikasta ja Sari Väärästä lasten innostamisesta.