Miten hyödyntää kehoa ja liikunnallisuutta kriisitilanteessa?

Kaikki tunteet ovat sallittuja. Myös kielteiset tunteet kuuluvat elämään ja kertovat tärkeitä viestejä esimerkiksi arvoistamme. Tunteet ovat vahvasti kehollisia. Tunteiden äärelle pysähtyminen, niiden kohtaaminen kehollisena kokemuksena ja tunteiden tunnistaminen helpottavat oloa. Tietoisuus- ja läsnäoloharjoitukset sekä hengittämistä ja rentoutumista sisältävät hetket ovat hyväksi. Pysähtymisharjoitusten lisäksi myös musiikki ja luova toiminta voivat auttaa kehoa rauhoittumaan.

Voit käyttää hyväksesi esimerkiksi Hyvinvointikortteja.

2. Yhteisöllisyys ja ystävät voimavarana

Haastavien tilanteiden kohtaaminen yhdessä luo toivoa ja antaa tukea. Yhteiset liikunnalliset ja toiminnalliset hetket koulu- ja opiskelupäivissä vievät ajatuksia muualle. Yhdessä tekeminen lisää iloa ja myönteistä ilmapiiriä. Miten välkkärit, liikunta- tai hyvinvointitutorit voivat tukea vertaisiaan? Myös ystävyyssuhteita voi edistää liikunnallisin keinoin. On tärkeää lisätä kaikkien ryhmään kuulumisen tunnetta, kukaan ei saa jäädä yksin. Kunnioitus, empatia sekä armollisuus itseä ja toisia kohtaan vahvistuvat parhaiten yhdessä puhumalla, kokemalla ja tekemällä.

Välkkärit – vertaisohjaajat välitunneille

3. Auttaminen voimaannuttaa

Miten koulut ja oppilaitokset voivat auttaa kriisin kohteeksi joutuneita? Mitä voisi tehdä yhdessä koululaisten ja opiskelijoiden kanssa? Voidaanko esimerkiksi kerryttää varoja hyväntekeväisyyteen liikunnallisella tempauksella tai kerätä Suomeen saapuville pakolaisille liikuntavälineitä ja -vaatteita? Auttaminen tukee tutkitusti myös auttajan hyvinvointia. Auttamisella voidaan tukea koululaisten ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja parantaa mielialaa.

4. Luonto vahvistaa ja rauhoittaa

Liikkuminen luonnossa tekee hyvää keholle ja mielelle. Luonto rauhoittaa ja vähentää stressiä. Talvesta heräävään luontoon keskittyminen tuo vastapainoa huolille ja raikas ulkoilma piristää. Luonnossa myös keskustelu onnistuu luontevasti, vaikka yhteisellä metsäkävelyllä. Miten luontoa ja ulkoilua voisi hyödyntää koulu- ja opiskelupäivissä? Mitä ulos voisi mennä oppimaan?

Suunnittelun tueksi esim. ulkoluokkapäiviä.org

5. Liikkuminen tukee mielen hyvinvointia

Liikkumista hyödyntämällä voidaan lievittää stressiä ja tukea mielen hyvinvointia. Liikunta ehkäisee ja vähentää ahdistus- ja masennusoireilua. Mielekäs liikkuminen lisää hyvän olon tuntemuksia sekä toimii palautumisen tukena. Liikunnan lisäksi kaikki hyvän arjen elementit, kuten uni, ruokailu ja sosiaaliset suhteet tuovat turvaa ja tukea. Koulu- ja opiskelupäivien rutiinit ylläpitävät yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia.

Muistakaa myös nauttia kevään tulosta, auringosta sekä yhteisestä ajasta perheen ja ystävien kanssa. Vaalitaan uskoa hyvään tulevaisuuteen ja tukeudutaan toisiimme.
Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat toivottavat jokaiselle koululaiselle, opiskelijalle sekä työntekijälle voimia ja jaksamista vaikeassa kriisitilanteessa.

Johanna Kujala
johtava asiantuntija, Liikkuva opiskelu -ohjelma

Lisätietoa ja tukea:

Opetushallituksen ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa.
Opetushallituksen Ukrainan kriisin tukiaineistot (päivittyvät)
MLL:n lapsi uutistulvassa.
Mieli ry:n Miten puhua sodasta nuoren kanssa?
Nyyti ry:n Miten käsitellä sodan aiheuttamia tunteita, pelkoja ja huolia?
YTHS:n Miten käsitellä sodan aiheuttamia reaktioita?
Mielenterveystalo.fi. Sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen aikuisilla.