Kategoria: Artikkelit

Koulupyörät ovat olleet osa Liikkuvan koulun toteutusta pilottivaiheesta lähtien. Pyöräilyn edistäminen oli alkuun etenkin Kotkan Karhulan koulun keskeinen painopiste. Viime aikoina omien pyörien hankintaan on ryhdytty myös Ypäjällä, Raumalla ja Salossa. Kunnat ovat voineet käyttää pyörien hankkimiseen Liikkuva koulu -avustusta.

Onko koripallossa merkitystä ihonvärillä tai sukupuolella vai sittenkin tsemppaamisella ja vuorovaikutustaidoilla? Liikuntatunneilla on luonteva puhua yhdenvertaisuudesta.

Liikettä voidaan lisätä koulupäiviin monin tavoin. Liikuntatuntien lisäksi reipasta liikuntaa kertyy välitunneilla, liikuntakerhoissa, koulumatkoilla ja erilaisissa teemapäivissä. Oppitunneille liikettä voidaan lisätä joko katkaisemalla istumista erilaisilla työasennoilla ja taukojumpalla tai integroimalla liikuntaa opetettavaan aiheeseen. Kun luokasta lähdetään ulos, syntyy liikettä väistämättä.

Oulussa Liikkuva koulu -toimintaa on jalkautettu yläkoulujen arkeen tarjoamalla opettajille koulutusta. Yksittäiseltä opettajalta toiminnallisten oppituntien toteuttaminen vaatii aikaa ja rohkeutta, mutta lopputulos yleensä palkitsee.

Liikunta on maahanmuuttajille ja monille muillekin mainio tapa päästä mukaan porukkaan. Tämä on havaittu Vaasassa sijaitsevassa monikulttuurisessa Onkilahden yhtenäiskoulussa.

Jyväskylän kristillisen koulun luokanopettaja Jukka Sinnemäen luokkahuoneesta noin kolmasosa on täyttynyt erilaisista liikkumista tukevista kunto- ja jumppavälineistä. Hänen ei ole tarvinnut patistaa oppilaitaan liikkumaan, sillä into liikkumiseen on lähtenyt heistä itsestään.

Jyrängön koulun oppilaat liikkuvat niin tunneilla kuin välitunneillakin. Aktiivisen koulupäivän salaisuus on toiminnallisessa oppimisessa ja liikkumaan houkuttelevassa ympäristössä.

Tuusulan ja Mäntsälän kuntien yhteinen VESO18-päivä tarjosi monissa työpajoissa opettajille lisäosaamista Liikkuva koulu -toimintaan. Pajoissa muun muassa opittiin, kuinka eri aineiden opetukseen voidaan yhdistää liikkumista ja ulkoilua.

Toimittajapariskunta Mikko ja Kristiina Kekäläinen luopuivat autosta puolivahingossa. Nelihenkisen espoolaisperheen arkimatkat sujuvat yhdistelemällä kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Satunnaiset taksimatkatkaan eivät tunnu enää synniltä.

Koulupäivä sisältää paljon erilaisia tilanteita, jotka aktivoivat autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa. Autonominen hermosto aktivoituu niin ajattelusta ja ongelmanratkaisutilanteista kuin fyysistä ponnisteluakin vaativista tehtävistä. Myös erilaiset tunteet virittävät usein hermostoa. Jo pelkkä kouluympäristö, äänien ja satojen oppilaiden myötä, aktivoi hermostoa valmiuteen toimia.

Suomessa on hyvät pyöräily- ja kävelyväylät sekä turvalliseksi koettu yhteiskunta. Neljästä vuodenajasta huolimatta koulumatkaliikkumisen tilanne on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Suomessa 70 prosenttia lapsista kulkee koulumatkansa aktiivisesti, kun vastaava luku on esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 12 prosenttia.

Kaupunkiympäristön piirteet vaikuttavat lasten koulumatkaliikkumiseen. Tiivis rakenne edistää lasten itsenäistä liikkumista. Aktiivista liikkumista tukevan suunnittelun lähtökohta on, että koulu ei saa sijaita liian kaukana.