Aktiiviset oppimisympäristöt edistävät liikkumista Vantaalla

Vantaan Liikkuva koulu -toiminnassa edistetään oppilaiden koulupäivän aikaista aktiivisuutta ja liikkumista muuttamalla koulujen tiloja toiminnallisimmaksi. Vantaan liikuntapalvelukoordinaattori Jenni Kaisto kertoo, että Vantaalle on vuosien saatossa vakiintunut toimintamalli, jossa toteutetaan kaksi muutoskohdetta vuodessa.

– Koulut saavat ilmaista mielenkiintonsa muutoskohteeksi ryhtymisestä. Lopullinen päätös vuosittaisista kouluista ja muutoskohteista tehdään perusopetuksen ohjausryhmässä, Kaisto kertoo.

Kunkin koulun muutosta ja toiminnallistamista kaipaava tila päätetään tapauskohtaisesti. Tila voi olla esimerkiksi luokkatila, käytävä, aulatila tai mikä tahansa muu sisätila. Kaiston mielestä mukavaa onkin ollut se, että eri kouluissa muutoskohteiksi on valittu keskenään hyvin erilaisia tiloja.

– Mieleen on jäänyt esimerkiksi Martinlaakson koulu, johon rakensimme crossfit-tyylisen häkkitelineen koulun pohjakerrokseen. Häkkiteline mahdollistaa muun muassa kiipeilyn, leuanvedon ja nyrkkeilyn, ja lisäksi samaan tilaan on hankittu muita liikuntavälineitä ja jumppamattoja. Tila oli aiemmin hyvin vähällä käytöllä ja nyt sitä käytetään liikkumiseen välituntisin ja oppitunneilla, Kaisto kuvailee.

Toisena esimerkkinä Kaisto nostaa esille Rekolanmäen koulun, jossa muutoksia tehtiin käytävään ja siihen yhdistyvään aulatilaan. Käytävälle rakennettiin koripallokoreja ja puolapuita. Aulaan sijoitettiin äänieristettyjä tuoleja ja muita oppimisympäristöjä. Tiloissa käytettiin myös aktivoivia lattiateippauksia.

Koko koulu mukana suunnittelussa

Kaisto kertoo, että muutosprosessissa tärkeintä on, että sekä oppilaiden että henkilökunnan ääni ja toiveet saadaan kuuluviin. Osallistaminen on tärkeä osa prosessia. Osassa kouluista on kerätty toiveita ja ideoita Webropol-kyselyllä, osassa puolestaan hyödynnetty pienryhmätyöskentelyä tai äänestämistä.

– Parasta tässä on, että oppilaat ja opettajat pääsevät itse vaikuttamaan omaan työskentely-ympäristöönsä. Suunnitteluvaiheessa saa tulla villejäkin ideoita. Itse ideoitu ja suunniteltu ympäristö lisää mielenkiintoa oppimiseen ja työskentelyyn, Kaisto hymyilee.

Palaute muutoskouluilta on ollut todella hyvää. Erityisesti Kaiston mieltä on lämmittänyt oppilaiden ilo uusista oppimisympäristöistä ja mahdollisuuksista, joita oppimisympäristöjen muutoksen myötä on kouluarkeen avautunut. Muutosprosessien myötä myös opettajien kohtaaminen on mahdollistunut.

– Opettaja on keskiössä siinä, kuinka paljon oppitunteja tauotetaan ja kuinka oppilaat pääsevät liikkumaan koulupäivän aikana. Muutosprosessissa olemme muistuttaneet opettajia taukojen ja liikkeen tärkeydestä. Tavoitteena on luoda kokonaisvaltaisesti aktivoiva, innostava ja toiminnalliseen opetukseen tähtäävä tila, jota myös käytetään, Kaisto summaa.

Jennin vinkit oppimisympäristöjen toiminnallistamiseen pienelläkin budjetilla

Vaikka koululla ei olisi käytössään suurta budjettia, oppimisympäristöjä voi tuunata ja muokata pienillä teoilla aktiivisemmiksi ja toiminnallisimmaksi. Jenni Kaisto kertoo parhaat vinkkinsä tilojen toiminnallistamiseen pienellä budjetilla:

• Lattiateippauksilla saa tehtyä mahtavia aktivoivia tiloja ja toteutuksia.
• Jo olemassa olevan hyödyntäminen on ympäristö- ja budjettiystävällistä. Kaikkea ei kannata laittaa uusiksi, jos tiloissa on jo valmiiksi hyviä ja hyödynnettäviä elementtejä.
• Vanhan tuunaaminen voi päästää oppilaiden luovuuden valloilleen. Voisiko vanhaa hyödyntäen rakentaa jotain ihan uutta? Oppilaita kannattaa osallistaa miettimään, mitä kaikkea vanhoista välineistä voikaan keksiä.