Maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä puhuu tiiviin kaupunkirakentamisen puolesta. Kytän ryhmä on tutkinut, mitkä kaupunkiympäristön piirteet edistävät lasten arkiliikkumista ja miten ympäristö voi tukea lasten itsenäistä liikkumista. Tiiviisti rakennettu kaupunkiympäristö näyttäisi edistävän lasten ja nuorten itsenäistä liikkumista.
Turussa toteutetun tutkimuksen mukaan lapsi kulkee sitä todennäköisemmin jalkaisin tai pyörällä kouluun, mitä tiiviimmin kotiympäristö on rakennettu. Mitä pienempi viherympäristön osuus on ja mitä vähemmän lapsia on kodin ympäristössä, sitä todennäköisemmin lapsi kulkee kävellen tai pyörällä. Tutkimuksen mukaan kaupunkimaiset keskusta-asuinalueet ovat omiaan lisäämään aktiivista koulumatkaliikuntaa. Tiiviin kaupunkiympäristön lisäksi monien sosiaalisten, kulttuuristen ja kokemuksellisten tekijöiden on tunnistettu liittyvän lasten liikkumisen mahdollisuuksiin.
Liikenteessä on aina riskejä. Kyttä muistuttaa, ettei niitä voida täysin poistaa, mutta ympäristön viihtyvyyteen ja lapsiystävällisyyteen voidaan vaikuttaa. Kyttä kehitti väitöskirjassaan Melukylä-mallin, jossa neljästä ympäristötyypistä yksi, Melukylä, on lapsiystävällisin: mitä enemmän lapsi ympäristössään liikkuu, sitä todennäköisemmin ympäristöstä löytyy monipuolisia toimintamahdollisuuksia.
Lasten ja nuorten osallistaminen kaupunkisuunnitteluun
Lapsiystävällisen ympäristön tutkimuksessa tarvittaisiin enemmän tietoa lapsilta itseltään siitä, mitkä ympäristön piirteet motivoivat heitä jokapäiväisiin aktiviteetteihin. Kyttä toteaa, että ympäristön tarjoumat ovat erilaisia aikuisten ja lasten näkökulmasta. Se, minkä aikuiset kokevat houkuttelevana, ei näyttäydy samalta lapsen silmissä.
Kytän ryhmä on selvittänyt kokemuksellisen paikkatiedon avulla lapsille tärkeitä paikkoja, joita ovat kivikaupunkien harrastus- ja kohtaamismahdollisuudet sekä helposti saavutettavat viheralueet. Turussa toteutetussa tutkimuksessa lapsille tärkeät paikat sijoittuvat melko lähelle kotia, mikä on tärkeä lähtökohta liikkumista tukevalle suunnittelulle.
Laaja-alaista yhteistyötä
Koulumatkaliikunnan edistäminen on Kytän mukaan monisektoraalinen prosessi, johon on otettava mukaan ainakin kaavoitus-, opetus- ja terveystoimi. Laaja-alainen ymmärrys ja yhteistyö ovat avain liikkumisen edistämiseksi. Yhdyskuntasuunnittelun keinot ovat kuitenkin hitaita ja kalliita, joten niiden rinnalle kannattaa kehittää myös nopeampia ratkaisuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi paikalliset vaaranpaikkakartoitukset.
Kyttä tuo esille nopean toiminnan kokeilun ns. ”taktisen urbanismin”. Taktisessa urbanismissa kokeillaan jotakin pientä matalan kynnyksen muutosta ja seurataan sen toimivuutta. Tämän jälkeen voidaan tehdä johtopäätöksiä toiminnan tuottavuudesta ja käyttöönotosta.
Koulumatkaliikunta on yksi Liikkuvan koulun teemoista. Sitra ja Liikkuva koulu lanseerasivat huhtikuussa Fiksusti kouluun -kampanjan, jossa haastetaan suomalaisia kuntia lisäämään fiksua liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana.
Lähteet: Broberg ym. 2013 Child-friendly urban structures.; Kyttä, Broberg & Kahila 2013. Lasten liikkumista ja terveyttä edistävä urbaani ympäristö.; Marketta Kyttä. Liikkuen läpi elämän -seminaari 21.03.2018.
Jutun on kirjoittanut LIKESillä viestinnän työharjoittelua tekevä Sini Eerola.