Kehittämisavustuksen tarkoitus ja määrä
Kehittämisavustusta myönnetään koulumatkaliikkumisen uusille edistämisideoille, jotka lisäävät lasten ja nuorten aktiivista liikkumista sekä vähentävät autoliikenteen määrää. Ideoiden tulee olla monistettavissa muihin Suomen kuntiin.
Avustusta myönnetään kolmelle kunnalle korkeintaan 8000 euroa per kunta.
Kehittämisavustuksen myöntöperusteet
- Hakijana on kunta Suomessa
- Kehittämisidean toteutukseen on sitoutunut vähintään kaksi kunnan hallinnonalaa
- Kunnan omarahoitusosuus on 20 % myöntösummasta
- Toteutuksen tulee olla valmis ja raportoitu 31.8.2020 mennessä
- Kunta toimii yhteistyössä Fiksusti kouluun -ohjelman nimetyn asiantuntijan kanssa
- Hakija hyväksyy kilpailun säännöt
Valintakriteerit
- Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuus.
- Kehittämistoimenpiteiden skaalautuvuus muihin Suomen kuntiin.
- Käsitys koulumatkaliikkumisen nykytilasta kunnassa.
- Kunnan kehittämisideat kohdentuvat toimintasuunnitelmassa tunnistettuihin koulumatkaliikkumisen esteisiin.
- Ehdotetut ratkaisut vähentävät autoliikenteen määrää ja hiilidioksidipäästöjä.
- Ehdotetut ratkaisut lisäävät koululaisten päivittäistä liikkumista.
- Ratkaisussa tehdään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
- Kunnalla on halu ja tarve kehittää fiksua koulumatkaliikkumista.
Hakuohjeet
Kehittämisavustusta haetaan sähköisellä lomakkeella 28.8.–27.10.2019 välisenä aikana. Kehittämisavustuksen saajat ilmoitetaan 15.11.2019 mennessä.
Kehittämisavustuksen tausta
LIKES-tutkimuskeskus, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto ovat tehneet yhteistä koulumatkaliikkumisen kehittämistyötä vuodesta 2018. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä ja liikenteen päästöjä koulumatkoilla, lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikkumisen määrää sekä lisätä yhteistyötä kuntien sisällä ja valtakunnallisesti.
Kasvava joukko suomalaislapsia liikkuu liian vähän. Lisäämällä lihasvoimin liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana lapset ja nuoret voivat liikkua fiksusti ja pienentää samalla hiilijalanjälkeään.
Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä.
Alle kilometrin mittaisista koulumatkoista valtaosa (90 %) tehdään kävellen tai pyörällä, mutta aktiivisten koulumatkojen osuus on 1–3 kilometrin matkalla 78 % ja 3–5 kilometrin matkalla enää 45 %. Matkan pituuden lisäksi ikä ja vuodenaika vaikuttavat merkittävästi siihen kuljetaanko kouluun lihasvoimin vai vanhempien kyydissä. Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan. Koulujen ja alueiden väliset erot fiksussa liikkumisessa ovat suuria.
Suomalaisten päästöistä viidennes tulee liikenteestä, ja liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan merkittävästi. Fiksu liikkuminen on kaikkea lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä, potkulautailua tai hiihtoa. Fiksuun koulumatkaan luetaan kuuluvaksi myös joukkoliikenne, koska sekin yleensä lisää hyötyliikunnan määrää, ja etenkin pienentää hiilijalanjälkeä verrattuna auton käyttöön.
Liikkumattomuudella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnille, että koko yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vähintään 3,2 miljardia vuodessa.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin 50 % lasten ripeästä liikkumisesta tapahtuu koulumatkoilla. Esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä kolmen kilometrin edestakaisen koulumatkan, voidaan saavuttaa 40–60 % päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta.
Lisätietoja kilpailusta antaa
Joonas Niemi, ohjelmakoordinaattori, Fiksusti kouluun
joonas.niemi(at)likes.fi
puh 020 762 9532
Fiksusti kouluun on LIKES-tutkimuskeskuksen, Motivan ja Pyöräilykuntien verkoston koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, joka toimii yhteistyössä Liikkuvan koulu -ohjelman kanssa. Kehittämisavustusta rahoittaa Sitra.Lähteet:
1. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.), Valtion liikuntaneuvosto 2016
2. Sitra, 100 Fiksua arjen tekoa //www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/
3. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, Tommi Vasankari, Päivi Kolu (toim.), Valtioneuvoston kanslia 2018