Kieltenopettaja Liisa Taimen työskentelee Kartanon ja Perttulan kouluissa Ypäjällä. Taimen toimii myös Ypäjän kunnan Liikkuva koulu -koordinaattorina.
– Hankimme 30 Jopo-merkkistä pyörää Kartanon koululle viime lukuvuoden alussa. Pyörät ovat yläkoulun puolella säilytyksessä, mutta Perttulan ja Ypäjänkylän koulut voivat lainata pyöriä esimerkiksi retkiä tai liikennekasvatuspäivää varten. Heitin idean pyöristä avoimien ovien päivässä ja se herätti mielenkiintoa niin oppilaissa, huoltajissa kuin rehtorissakin. Nyt yläkoululaiset pääsevät pyörillä esimerkiksi kirjastoon, kertoo Taimen.
Rehtorikin kiittelee säästöistä, kun ylimääräisiä takseja ei tarvita. Polkupyörien hankinta on rahoitettu puoliksi valtionavustuksella ja puoliksi Ypäjän kunnan varoin.
Ypäjällä pyöräily on osa ympäristökasvatusta
– Yläkoululaisista 56 prosenttia on kuljetusoppilaita. He saavat koululta pyörän lainaksi ja pääsevät näin osallistumaan esimerkiksi retkille. Pyörien säilytystilana toimii koulurakennuksen entinen autotalli. Kunnan vapaa-aikapalveluiden liikunnanohjaaja ja tekninen toimi huolehtivat pyörien huollosta. Myös oppilaat opiskelevat pyörien huoltoa. Kypäriä on hankittu sama määrä kuin pyöriä. Lukot ja avaimet tarvitaan tietysti myös, Taimen juttelee.
Taimen painottaa, että pyöräily on osa ympäristökasvatusta, sillä maaseudulla yksityisautoillaan paljon pitkien välimatkojen vuoksi. Koulupyöräily onkin Taimenen mukaan helppo keino saada oppilaat liikkumaan ja pohtimaan lyhyempien matkojen kulkemista lihasvoimin. Pyörän saa lainata koulusta vaikkapa parin kilometrin matkalle hammaslääkäriin.
– Muutama koulun pyörä oli lainassa kunnan työntekijöillä kesän ajan. Lisäksi on pohdittu koulupyörien vuokrausta Ypäjällä sijaitsevan ison hevosopiston opiskelijoiden tai asiakkaiden käyttöön kesäisin, kun koulut ovat kiinni. Tällä tapaa voitaisiin rahoittaa vaikkapa pyörien huoltoa, Taimen pohtii.
Raumalla oppilaiden reviiri on laajentunut
Raumalla sijaitsevan Lapin koulun rehtori Marika Lehtinen kertoo, että heidän alakoulussaan on 187 oppilasta, joille on hankittu yhteensä yhdeksän pyörää. Suuri osa oppilaista on kuljetusoppilaita. Nyt hekin pääsevät pyörillä urheilukentälle, lähiliikuntapaikoille ja retkille.
– Pyöräily on arjen taito ja sitä on hyvä harjoitella myös koulussa. Pyöräily on helpompaa, kun pyörä on sopivan kokoinen. Ja jos ei lainkaan liiku tai jos ei ole tottunut pyöräilemään, niin onhan tämä joillekin työläs urheilulaji. Positiivisin mielin kuitenkin ollaan, Lehtinen sanoo.
Lehtinen kertoo, että aktiivinen vanhempainyhdistys on pyörien hankinnan takana. Terveydenhoitaja taas on mukana Suomen Punaisen Ristin toiminnassa ja sitä kautta saatiin osa rahoituksesta. Pyörien huolto hoituu yhden opettajan aktiivisella otteella. Uusi valinnaisaine arjen korjaustekniikkataidoista tuo oppilaat mukaan huoltotöihin.
– Oppilaiden reviiri koulupäivän aikana on laajentunut nyt kun pääsemme liikkumaan paremmin, Lehtinen iloitsee.
Salossa polkupyörätehdas mukana yhteistyössä
Mervi Niemi vastaa Liikkuva koulu -hankkeesta Salon kaupungin lasten ja nuorten palveluissa. Hänen toimialueeseensa kuuluvat kaupungin kaikki kolmisenkymmentä koulua.
– Yksi yläkouluista sai viime vuonna ensimmäiset koulupyöränsä. Asiat lähtivät liikkeelle, kun esimieheni huikkasi minulle, että otapa selvää koulupyörähankkeista. Otin selvää ja otin myös yhteyttä paikalliseen Salon polkupyörätehtaaseen. Meillä on kouluissa 24-1000 oppilasta koulua kohden, iso alue ja paljon taksi- ja bussikyytejä. Museoihin ja uimahalleihin on matkaa. Pyörät ovat tervetulleita, summaa Niemi.
Niemi iloitsee Salossa sijaitsevasta, hänen mukaansa Suomen parhaasta urheilupuistosta. Sieltä lähti eräänä tapahtumapäivänä liikkeelle näyttävä jono valkoisia ja mustia pyöriä. Sadeviitatkin olivat varmuuden vuoksi matkassa. Pyöriin asennettiin lukot ja pyöräilijöillä oli avaimet kaulassa.
– Meillä on menossa koko kaupungin liikunnallistaminen. Koulupyörät ovat osa sitä. Pyöriä valmistava yrittäjä on esimerkiksi kutsunut oppilaita tutustumaan tehtaalle. Kaikki ovat mukana tässä. Meillä on haasteita siinä, mille koululle seuraavaksi hankimme pyöriä. Ensimmäiset alakoulut olivat hakemusten perusteella Alhaisten koulu ja Suomusjärven koulu ja nyt mietimme, jatkammeko olemassa olevilla hakemuksilla, Niemi pohtii.
Pyöräily tuntuu innostavan kouluja. Liikkuva koulu -avustuksen lisäksi myös vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat, järjestöt ja yrittäjät ovat olleet aktiivisia tukijoita.
Teksti: Katri Klinga