Keski-Palokan koulun Liikkuva koulu -toimintaa organisoivat kaksi yhdysopettajaa, jotka ovat mukana myös Jyväskylän kaupungin kehitystoiminnassa. Liikkuva koulu -toiminnasta päättää oppilasneuvosto, jossa on edustaja jokaiselta luokalta. Myös rehtori ja vanhempainyhdistys ovat vahvasti toiminnan tukena.
– Kaiken mahdollistaa Liikkuva koulu -toiminnasta ja toimenpiteistä innostunut rehtori, jonka hyväksynnällä ja kannustuksella toimintaa tehdään, toteaa Keski-Palokan koulun Liikkuva koulu -vastaava Samuli Pentinniemi.
Motivoivaa tekemistä jokaiselle lapselle
Keski-Palokan koulun toiminnassa huomioidaan erilaiset oppilaat ja eritasoiset liikkujat. Koulussa on sekä kaikille yhteistä että kohdennettua toimintaa erilaisille liikkujille.
– Liikkuva koulu -toiminnan tulisi olla niin laajaa ja monipuolista, että kaikki oppilaat hyötyisivät siitä. Keski-Palokan koulussa olemmekin kehittäneet toimintamalleja tiedostaen sen, että oppilaiden liikunta-aktiivisuus ja -taidot vaihtelevat. Kaikille oppilaille pyritään löytämään motivoivaa toimintaa liikunta-aktiivisuuden tasosta riippumatta, Pentinniemi kertoo.
Koulussa on tukitoimia vähemmän liikkuville oppilaille. Tällaisia ovat esimerkiksi liikunnallinen kutsukerho, jossa harjoitellaan motorisia perustaitoja, sekä Move!-mittausten tulosten perusteella tarjottu fyysisen toimintakyvyn tukiopetus.
– Uskomme, että toimenpiteemme ovat tasoittaneet lasten liikunnan polarisaatiota erityisesti erittäin vähän liikkuvien joukossa, Pentinniemi iloitsee.
Oppilaat toiminnan moottorina
Liikunnallinen kerhotoiminta ja toiminnallinen opetus ovat iso osa Keski-Palokan koulun Liikkuva koulu -toimintaa, mutta koulussa järjestetään myös välituntitoimintaa, turnauksia, kisailuja ja kampanjoita. Myös koulupäivän rakenteita ja koulun tiloja on muokattu liikkumiseen kannustaviksi.
Oppilaat ovat Liikkuva koulu toiminnassa aktiivisessa roolissa. Oppilaiskunnan hallituksella on oma toimintasuunnitelma, johon Liikkuva koulu -toimenpiteet kirjataan. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan liikkuvassa oppilaskunnassa, jonne Liikkuvaksit keräävät palautetta omista luokistaan.
Koulun turnaustoimintaan pääsevät osallistumaan myös muut kuin pelaajat: oppilaat toteuttavat muun muassa turnausten alku- ja väliaikaesitykset sekä musiikki- ja valotoiminnot. Lapset ovat myös osallistuneet erilaisiin projekteihin, joissa koulun pihaympäristöstä on tehty yhä kutsuvampi liikkumaan.
– Kun oppilaat pääsevät vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, sitoutuvat he myös vahvemmin siihen. Lisäksi moni huippuidea olisi jäänyt syntymättä, jos vain koulun henkilökunta suunnittelisi ympäristön ja toiminnan. Esimerkiksi koulun pihasuunnitelmaan lisättiin aikanaan piilopaikkoja leikkejä varten juuri oppilaiden vaikutuksesta. Aikuisena emme aina ajattele toimintaa samasta näkökulmasta kuin lapset, ja siksi heidän äänensä on tärkeää saada kuuluviin, Pentinniemi muistuttaa.
Liikkuva koulu on osa toimintakulttuuria
Keski-Palokan koulu jakaa tietoa toiminnastaan aktiivisesti sekä koulun sisällä että ulkopuolella. Huoltajille viestitään aktiivisesti, ja esimerkiksi koulun omien turnausten lopputapahtumat striimataan koteihin.
Liikkuva koulu -toiminta on Keski-Palokan koulussa jatkuvaa eikä se ole sidottu henkilöihin vaan koulun rakenteisiin. Siitä huolimatta toimintaa halutaan kehittää edelleen. Nykytilan arviointi -työkalu on koulussa käytössä, ja toimintaa seurataan ja kehitetään palautteen pohjalta.
– Esimerkiksi edellisestä arvioinnista suurimpana kehityskohteena nousi esiin koulumatkojen kulkeminen lihasvoimin. Tämä onkin nyt koulumme ja liikkuvan oppilaskunnan keskeisin teema tänä lukuvuonna, Pentinniemi kertoo.
Keski-Palokan koulu on Vuoden Liikkuva koulu 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Liikkuvat-palkinnot 16.12.2020 yhteistyössä Opetushallituksen kanssa esimerkillisestä työstä lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä. Palkinnot myönnettiin kahdelle Liikkuva varhaiskasvatus -yksikölle, Liikkuvalle koululle ja Liikkuva opiskelu -oppilaitokselle.