Koulujen tuki oppilaiden liikunnalle väheni koronan aikana 

Koulupäivän liikuntaa lisäävät toimenpiteet vuosien 2012–2021 TEAviisarin tiedonkeruissa, koulujen prosenttiosuudet. Kuvio: THL 2022

Myös kouluruokailusuositusten noudattaminen vähentyi kahden vuoden aikana. Viime syksynä koululounaan ja välipalat järjesti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksen mukaisesti enää 65 % peruskouluista, kun edellisessä tiedonkeruussa näin teki 75 %.

Muutoksiin ovat Opetushallituksen arvion mukaan vaikuttaneet koronapandemian torjumiseksi kouluissa tehdyt toimenpiteet. Etäopetusvaiheessa ei ollut koulumatkoja eikä välitunteja. Lähiopetuksessa taas pyrittiin välttämään oppilaiden välisiä kontakteja mm. vähentämällä sisäliikuntatilojen käyttöä, pienentämällä ryhmäkokoja sekä porrastamalla välitunteja ja ruokailua. Myös kouluruokailua koskevissa vaatimuksissa joustettiin.

– On tärkeää, että koronavuosien toimintatavat eivät jää pysyviksi, sillä sekä liikunnan että ravitsemuksen merkitys kokonaishyvinvointiin ja myös oppimisen edellytyksiin on oleellinen. Nyt kun koronarajoitukset ovat poistuneet, on tärkeää seurata kehitystä ja palata pandemiaa edeltäneeseen hyvinvointia ja terveyttä edistävään hyvään toimintakulttuuriin, kuten monessa kohtaa on jo tehtykin. Koronasta jää hyvinvointivajetta, joka pitää tulevina vuosina paikata, painottaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toimintakulttuuri on säilynyt suhteellisen hyvänä koronasta huolimatta

Kokonaisuutena peruskoulujen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toimintakulttuuri on säilynyt suhteellisen hyvänä läpi raskaat koronavuodet, kun koulujen toimintaa arvioitiin tiedonkeruun kaikilla 126:lla indikaattorilla.

Esimerkiksi koulujen oppilashuoltoryhmät kokoontuivat viime syksyn tiedonkeruun mukaan jopa aiempaa useammin ja niiden kokoonpano näyttäisi vakiintuneen. Yleisimmin oppilashuoltoryhmissä käsiteltiin luokkien ilmapiiriä, kuten työskentelyrauhaa, kaverisuhteita, kiusaamista ja sisäistä vuorovaikutusta sekä oppilaiden hyvinvointi- ja terveystilannetietoja, kuten laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja. Valitettavasti yksittäisten oppilaiden asioita käsiteltiin aiempaa enemmän; tällainen toiminta on säädösten vastaista.

Kouluilla on myös ilahduttavan usein ollut etäopetuksen varalle sovittuna yhteisiä toimintatapoja esimerkiksi oppilashuoltopalvelujen tavoitettavuudesta, säännöllisestä yhteydenpidosta oppilaisiin, opettajan tavoitettavuudesta sekä oppilaiden oppimisen seuraamisesta ja läsnäolon varmistamisesta.

Toisaalta viime syksyn tiedonkeruu kertoi, että oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin oli vähentynyt kahden vuoden aikana.

Seuraava peruskoulujen tiedonkeruu syksyllä 2023 antaa kouluille, kunnille ja hyvinvointialueille arvokasta tietoa lasten ja nuorten tärkeästä kasvuympäristöstä, muistuttaa THL:n projektipäällikkö Kirsi Wiss.

– Tiedonkeruut antavat vertailutietoa koulujen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Ne kertovat vahvuuksista ja kehittämiskohteista oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja auttavat hyvien toimintamallien löytämisessä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruu tehtiin loka-joulukuussa 2021. Tiedot pyydettiin kokoamaan rehtorin ja koulun oppilashuoltoryhmän yhteistyönä. Tiedonkeruuseen vastasi valtaosa Manner-Suomen peruskouluista (86 %, 1865 koulua 2158:sta).

Lähde: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2021. Tilastoraportti 16/2022, THL.

Katso kunnan tai koulun tulokset TEAviisarista

Opetushallituksen tiedote Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tehdystä tiedonkeruusta.