Liikkuvan koulu -toiminnan tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia päivittäin mm. vähentämällä istumista, tukemalla oppimista toiminnallisilla menetelmillä ja lisäämällä liikettä välitunteihin ja koulumatkoihin. Liikkuvassa koulussa oleellista on oppilaiden osallisuus, oppimisen tukeminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Liikkuvan koulun historia pähkinänkuoressa:
Pilottivaihe:
- 2010: Liikkuva koulu -toiminta sai alkunsa Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotosta. Siinä päätettiin perustaa hanke, jossa jalkautetaan kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Tavoitteena oli alusta lähtien sekä liikkumisen määrän lisääminen että valtakunnallinen kattavuus.
- 2010–2012: Pilottivaiheessa oli mukana 45 Liikkuvaa koulua 21 kunnasta.
Ohjelmavaihe:
Liikkuva koulu -hankkeesta tuli ohjelma Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kuuluvalla kirjauksella. Ohjelmavaiheessa Liikkuva koulu laajeni 171 kuntaan.
- 2012–2015 Ohjelmavaiheessa Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteeksi määriteltiin aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät.
- 2014 otettiin käyttöön koulujen rekisteröitymisjärjestelmä ja vuonna 2015 itsearvioinnin työkalu Liikkuvan koulun nykytilan arviointi -työkalu, jolla koulut voivat seurata liikunnallisen toimintakulttuurinsa kehitystä.
Liikkuva koulu kärkihankkeeksi:
- 2016–2018: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa Liikkuva koulu nostettiin osaksi osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin. Kärkihankkeen tavoitteena oli tehdä Suomesta modernin ja innostavan oppimisen kärkimaa. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi: Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi.
- 2016: Mukana jo yli 90 % kunnista ja tuhansia kouluja.
- 2017: Liikkuva varhaiskasvatus siirrettiin Liikkuva koulun yhteyteen Likesin koordinoitavaksi vuonna 2017. Samana vuonna Liikkuva koulu -ohjelma laajeni myös toiselle asteelle Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi.
Laajentuminen kaikkiin ikäryhmiin
- 2019: Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nostamisesta kaikissa ikäryhmissä. Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin.
- 2019: Liikkuva koulu ja muut Liikkuvat-ohjelmat yhdistyvät Liikkuvat-kokonaisuudeksi. Liikkuvat-kokonaisuuden avulla edistetään hallitusohjelman mukaisesti liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
- 2023: Petteri Orpon hallitus laatii kaikki hallinnonalat kattavan kansallisen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakykyohjelman. Ohjelman puitteissa edistetään Liikkuvat-kokonaisuutta sekä luodaan uusia toimintamalleja.
- 2025: Petteri Orpon Suomi Liikkeelle-ohjelma esittää perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistämistä.
- 2025: 15 vuoden aikana Liikkuva koulu on vaikuttanut satojentuhansien lasten ja nuorten hyvinvointiin. Liikkuva koulussa on mukana yhteensä 292 Suomen kuntaa eli 94 % kunnista. Lisäksi 1949 peruskoulua eli 92 % kouluista on rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi ja 535 000 peruskoululaista (96 %) käy koulua Liikkuvassa koulussa.
Liikkuva koulu jatkaa työtään aktiivisemman ja hyvinvoivan koulupäivän puolesta – tule mukaan juhlistamaan ja liikkumaan kanssamme!