Hannunniitun yhdistelmäkoulu koostuu yleisopetuksen isoista luokista ja erityisopetuksen pienluokista. Pienluokkien vahvaa osaamista on kuurojen, huonokuuloisten ja kielihäiriöisten oppilaiden opettaminen.
Koulun oppilaiden liikkuminen päivän aikana ei ole vain fyysistä aktiivisuutta, vaan sillä on monia hyödyllisiä vaikutuksia oppimiseen ja keskittymiseen. Kun oppitunneilla on mukana toiminnallisia jaksoja, oppilaat jaksavat keskittyä paremmin. Toiminnallisen oppimisen kautta oppilaat voivat myös liikkua koulupäivän aikana ihan huomaamattaan.
– Käytän tästä sanaa vahinkoliikunta, koska se on erinomainen tapa saada vähän liikkuvat lapset liikkumaan, Turun Hannunniitun koulun erityisluokanopettaja ja Turun perusopetuksen liikkuvan koulun koordinaattori Mervi Järviö
– Oppilaat ei välttämättä innostu, jos sanon heille, että nyt mennään leikkimään hippaa. Mutta jos tehtävänä on esimerkiksi hakea joku matematiikan tehtävä tai juosta tehtävärastille, niin silloin sitä liikkumista tulee tehtyä ihan vahingossa. Osa tekee näitä juosten ja osa kävellen, mutta ainakin kaikkien tulee liikuttua, Järvio pohtii.
Liikkumisen edistäminen toteutuu erityisluokassa parhaiten, kun ohjelmassa säilytetään selkeä struktuuri. Erityisen tuen oppilaille on tärkeää, että oppituntien aktiviteetit ovat ennakoitavissa, sillä vaihtelu voi aiheuttaa levottomuutta.
– Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kaipaavat päiväänsä ennustettavuutta. Uusien aktiviteettien opettaminen ja niiden toistaminen auttaa muodostamaan rutiineja, jotka puolestaan lisäävät oppilaiden turvallisuuden tunnetta, Järviö kertoo.
Liikkuva koulu -toiminta sopii erityistä tukea tarvitseville lapsille
Erityisluokanopettajana Järviö on kiinnittänyt huomiota siihen, että erityisesti oppilaat, joilla on ADHD tai muita keskittymisen haasteita, hyötyvät Liikkuva koulu -toiminnan mukanaan tuomista aktiviteeteista. Kun oppitunneilla on mukana toiminnallisia jaksoja, oppilaat jaksavat keskittyä paremmin. Esimerkiksi kaksoistuntien lomassa lyhyet taukojumpat auttavat ylläpitämään oppilaiden vireystilaa ja keskittymistä.
Toiminnallisuuden suunnittelu ja materiaalien valmistelu vaativat toki aikaa, ja esimerkiksi oppisisältöjen mukauttaminen ulkotiloihin vaatii luovuutta. Liikkuvan koulu -toiminnan haasteet liittyvät usein myös erityisoppilaiden liikuntarajoitteisiin tai sosiaalisiin haasteisiin, kuten vuorovaikutustaitoihin ja pettymyksen sietokykyyn. Järviö kuitenkin painottaa, että pitkällä aikavälillä toiminnalliset oppitunnit sekä edistävät oppilaiden sosiaalisia taitoja että tuovat onnistumisen kokemuksia.
Erityislapsille liikunta tarjoaa parhaat hyödyt silloin, kun se ei sisällä kilpailua. Liikunnan ilon löytäminen ilman kilpailua tukee erityisen tuen tarpeisien oppilaiden hyvinvointia ja motivaatiota.
– Monet erityisoppilaat eivät pidä kilpailusta, sillä pettymyksen sietäminen voi olla heille haastavaa, Järviö pohtii.
Metsäopetus tuo vaihtelua ja tukea oppimiseen
Hannunniitun koulussa Mervi Järviön luokassa yksi Liikkuva koulu -toiminnan vakiintuneista käytännöistä on viikoittainen metsäretki aina perjantaisin, jota Järviö kutsuu metsäluokaksi. Järvio valitsee lukujärjestyksestä yhden tunnin, joka sopii parhaiten metsässä toteutettavaksi. Se voi olla matematiikkaa, ympäristöoppia tai äidinkieltä.
– Oppitunti aloitetaan aina kokoontumisella kallion nyppylällä, jossa käydään metsäkoulun päiväohjelma läpi. Jokainen oppilas on ensimmäisellä kerralla vallinnut oman puun. Oppilaat käyvät aina tunnin päätteeksi halaamassa puitaan ja kertomassa niille viikonlopun suunnitelmistaan tai päivän kohokohdista.
Usein metsätuntiin kuuluu myös rauhallinen lukuhetki ja myös välitunti vietetään metsässä.
– Tällaiset yksinkertaiset rutiinit vahvistavat oppilaiden kiintymystä luontoon ja antavat hetken hengähdystauon perinteisestä luokkaopetuksesta, Järviö iloitsee.
Lopuksi Järviö rohkaisee muitakin erityisluokkien opettajia ja kouluja pohtimaan Liikkuva Koulu -toiminnan mahdollisuuksia:
– Toiminnallisuus tuo niin monia hyötyjä, että se on ehdottomasti vaivan arvoista.