Osana Liikkuvan koulun seurantaa ja arviointia tehtiin keväällä 2024 perusopetuksen henkilöstölle kysely, jolla selvitettiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia liikkumisen lisäämisestä koulupäivään sekä Liikkuva koulu -toiminnasta. Tulosten perusteella toiminnassa on painotettu erityisesti välituntiliikunnan kehittämistä. Muita yleisiä teemoja ovat oppilaiden osallisuuden edistäminen sekä toiminnallinen opetus.
Henkilöstö suhtautuu hyvin myönteisesti liikkumisen edistämiseen kouluissa: valtaosa henkilökunnasta (94 %) kokee liikkumisen koulupäivän aikana edistävän kouluviihtyvyyttä. Lähes kaikki (95 %) ovat sitä mieltä, että oppilaiden olisi hyvä mennä ulos välitunneilla. Enemmistö vastaajista (88 %) näkee välituntiliikunnan edistävän oppituntien työrauhaa.
Yhteinen keskustelu tukee liikkumisen edistämistä
Neljä viidestä peruskoulujen henkilöstöstä pitää oppilaiden liikkumisen edistämistä jokaisen opettajan tehtävänä ja 90 prosenttia ajattelee jokaisen opettajan esimerkin vaikuttavan oppilaiden asennoitumiseen liikkumista kohtaan. Tästä huolimatta vain noin puolet vastaajista kertoo, että Liikkuva koulu -toiminnasta puhutaan henkilöstön kesken ja että se näkyy selvästi koulun toiminnassa. Niin ikään noin puolet henkilöstöstä kokee tietävänsä riittävästi oman koulun mahdollisuuksista lisätä oppilaiden liikkumista koulupäivän aikana.
Henkilöstön tietoisuutta Liikkuva koulu -toiminnasta tukee esimerkiksi se, että toiminnan järjestämiseen osallistuu useampia henkilöstön jäseniä. Toiminnan järjestämiseen liittyvistä käytännöistä kysyttiin erikseen oman koulunsa Liikkuva koulu -vastaavina toimivilta henkilöiltä. Heidän vastaustensa perusteella toiminnan järjestelyvastuu on monissa kouluissa yhden ihmisen vastuulla. Vastuuhenkilöstä puolet kertoo, että koululla on työryhmä tai tiimi, joka vastaa toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Noin viidesosa ilmoitti, että toiminta on liikunnanopettajan vastuulla. Yhtä moni kertoo, että päävastuussa on muu yksittäinen koulun henkilöstön jäsen. Vain yksi kymmenestä on sitä mieltä, että koko koulun henkilöstö vastaa toiminnan toteuttamisesta.
Liikkuminen osana opetusta katkaisee oppituntien aikaista paikallaanoloa
Vajaa kolmannes (29 %) vastaajista kertoo hyödyntävänsä toiminnallisia menetelmiä opetuksessaan kaikilla tai useimmilla tunneilla ja lähes 70 prosenttia joillakin tunneilla. Oppilaiden pitkien istumis- tai paikallaanolojaksojen katkaisu oppitunneilla on yleisempää, sillä noin puolet (48 %) vastaajista kertoo kiinnittävänsä asiaan huomiota kaikilla tai useimmilla oppitunneilla.
Noin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi oman osaamisensa toiminnalliseen opettamiseen liittyen hyväksi tai erinomaiseksi. Aineenopettajat arvioivat oman osaamisensa heikommaksi verrattuna luokanopettajiin ja erityisopettajiin. Opetustilojen toimimattomuus, lisääntyneet työtehtävät, oppilaiden käytösongelmat ja suuret ryhmäkoot hidastavat eniten toiminnallisten menetelmien käyttöä.
Kirjauksista perusta toiminnan kehittämiselle
Olosuhteisiin, eli koulun tiloihin, koulupihaan ja liikuntavälineisiin, liittyvät asiat koetaan yleisimmäksi esteeksi Liikkuva koulu -toiminnalle. Henkilöstön kokemuksen perusteella myös ajanpuute, henkilöstön jaksaminen, henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit jarruttavat toimintaa. Toisaalta viidennes vastaajista koki, että Liikkuva koulu -toiminnalle ei ole esteitä.
Liikkuva koulu -toiminnan kirjaaminen erilaisiin strategioihin ja suunnitelmiin tukee toiminnan vakiintumista ja resurssien turvaamista. Reilu puolet rehtoreista arvioi, että Liikkuva koulu -toiminta on kirjattu koulun lukuvuoden toimintasuunnitelmaan. Liikkuva koulu -toimenpiteistä laadittu lukuvuosisuunnitelma tekee osaltaan toimintaa näkyväksi henkilöstölle ja selkiyttää työnjakoa. Liikkuva koulu -vastuuhenkilöstä kaksi viidestä kertoo, että koulussa on laadittu Liikkuva koulu -vuosikello.
Viidennes rehtoreista on sitä mieltä, että Liikkuva koulu -toiminta on kirjattu kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Toiminnan kirjaaminen kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmaan tukee erityisesti vähän liikkuvien oppilaiden ohjaamista liikkumisen pariin. Monessa kunnassa laaditaan parhaillaan Move!-mittausten ympärille toimintamalleja vähän liikkuvien oppilaiden hyvinvoinnin tueksi. Liikkuva koulu -henkilöstökyselyn perusteella kuntien Move!-prosessit kaipaavat vielä kehittämistä, esimerkiksi yhteistyö opiskeluhuollon suuntaan. Liikkuva koulu -vastaavista ja rehtoreista vain kolmannes arvioi, että yhteistyö opiskeluhuollon kanssa on sujuvaa oppilaiden liikkumisen tukemisessa.
Tarkemmat tutkimustulokset löytyvät tukimateriaaleista:
Henkilöstökyselyn tutkimuskooste
Tutkimusaineisto on kerätty osana Liikkuvan koulun seurantaa ja arviointia keväällä 2024. Peruskoulujen henkilöstökyselyyn vastasi 1229 henkilöä, jotka edustivat 310 koulua ja 47 kuntaa. Vastaajista 174 oli Liikkuva koulu -vastuuhenkilönä ja 70 rehtorina omassa koulussaan. Kyselyä on toteutettu vuodesta 2012 lähtien. Keväällä 2024 toteutettu kysely oli kuudes.
Grundskolornas personal anser att Skolan i rörelse-verksamheten är viktig
Skolan i rörelse-verksamheten upplevs i stor utsträckning som viktig bland grundskolornas personal. Verksamheten anses bland annat stödja genomförandet av läroplanen, elevernas lärande och stärkandet av deras delaktighet. Personalen upplever att omständigheterna och tidsbristen är de största hindren för verksamheten. En gemensam diskussion om verksamheten stärker känslan av att Skolan i rörelse-verksamheten är en gemensam angelägenhet för hela skolan.
Som en del av uppföljningen och utvärderingen av Skolan i rörelse-verksamheten genomfördes våren 2024 en enkät för personalen inom den grundläggande utbildningen. Syftet var att undersöka personalens synpunkter och upplevelser av att öka den fysiska aktiviteten under skoldagen samt synpunkter och upplevelser kring Skolan i rörelse-verksamheten. Utifrån resultaten har man inom verksamheten särskilt betonat utvecklingen av rastmotionen. Andra vanliga teman är främjandet av elevernas delaktighet samt funktionell undervisning.
Personalen förhåller sig mycket positivt till att främja fysisk aktivitet i skolorna: majoriteten (94 %) upplever att fysisk aktivitet under skoldagen främjar skoltrivseln. Nästan alla (95 %) anser att det vore bra för eleverna att vistas utomhus under rasterna. Majoriteten av respondenterna (88 %) anser också att rörelse under rasterna främjar arbetsron under lektionerna.
Gemensam diskussion stöder främjandet av fysisk aktivitet
Fyra av fem anställda i grundskolorna anser att det är varje lärares uppgift att främja elevernas fysiska aktivitet, och 90 procent anser att varje lärares exempel påverkar elevernas inställning till fysisk aktivitet. Trots detta uppger endast cirka hälften av respondenterna att personalen diskuterar Skolan i rörelse-verksamheten och att den syns tydligt i skolans verksamhet. Likaså uppger ungefär hälften av de anställda att de vet tillräckligt om den egna skolans möjligheter att öka elevernas fysiska aktivitet under skoldagen.
Personalens medvetenhet om Skolan i rörelse-verksamheten stöds bland annat av att flera anställda deltar i organiseringen av verksamheten. Praxis i anslutning till organiseringen av verksamheten tillfrågades separat Skolan i rörelse-ansvariga i respektive skola. Enligt svaren är det i många skolor en enskild person som ansvarar för att ordna verksamheten. Hälften av ansvarspersonerna berättar att skolan har en arbetsgrupp eller ett team som ansvarar för att planera och genomföra verksamheten. Cirka en femtedel uppgav att gymnastikläraren ansvarar för verksamheten. Lika många berättar att huvudansvaret ligger hos en annan enskild medlem av skolans personal. Endast en av tio anser att hela skolans personal är ansvarig för genomförandet av verksamheten.
Fysisk aktivitet som en del av undervisningen bryter stillasittandet under lektionerna
Knappt en tredjedel (29 %) av respondenterna uppger att de använder funktionella metoder i sin undervisning under alla eller de flesta lektioner, och nästan 70 procent använder dem under vissa lektioner. Det är vanligare att bryta långa perioder av sittande under lektionerna, då ungefär hälften (48 %) av respondenterna uppger att de fäster uppmärksamhet vid detta under alla eller de flesta lektioner.
Cirka två av tre respondenter bedömde att deras egen kompetens inom funktionell undervisning är god eller utmärkt. Ämneslärarna bedömde sin egen kompetens som sämre än klasslärarna och speciallärarna. Begränsningar i undervisningslokalerna, ökade arbetsuppgifter, beteendeproblem bland elever och stora gruppstorlekar är de största hindren för att använda funktionella metoder..
Dokumentation utgör grunden för utvecklingen av verksamheten
Frågor som rör förhållandena, det vill säga skolans lokaler, skolgården och motionsredskapen, upplevs som de vanligaste hindren för Skolan i rörelse-verksamheten. Personalens erfarenhet visar också att tidsbrist, personalens ork, samt begränsade personalresurser och ekonomiska resurser bromsar verksamheten. Å andra sidan uppgav en femtedel av respondenterna att de inte upplever några hinder för Skolan i rörelse-verksamheten.
Att dokumentera Skolan i rörelse-verksamheten i olika strategier och planer stöder etableringen av verksamheten och tryggandet av resurserna. Drygt hälften av rektorerna bedömde att Skolan i rörelse-verksamheten har dokumenterats i skolans verksamhetsplan för läsåret. Den läsårsplan som utarbetats för Skolan i rörelse-åtgärderna synliggör personalens insatser och förtydligar arbetsfördelningen. Två av fem ansvariga för Skolan i rörelse-verksamheten berättar att skolan har utarbetat en årsklocka för verksamheten.
En femtedel av rektorerna anser att Skolan i rörelse-verksamheten har dokumenterats i den kommunala elevhälsoplanen. Dokumenteringen av verksamheten i den kommunala elevhälsoplanen stöder särskilt arbetet med att hänvisa elever som rör på sig lite till fysisk aktivitet. I många kommuner utarbetas för närvarande verksamhetsmodeller för att stöda välbefinnandet hos elever som rör på sig lite i samband med Move!-mätningarna. Enligt personalenkäten behöver kommunernas Move!-processer ännu utvecklas, till exempel genom förbättrat samarbete med elevhälsan. Endast en tredjedel av Skolan i rörelse-ansvariga och rektorerna bedömde att samarbetet med elevhälsan fungerar smidigt för att stödja elevernas fysiska aktivitet.
Sammandrag av resultaten på finska
Forskningsmaterialet har samlats in våren 2024 som en del av Skolan i rörelse-verksamhetens uppföljning och utvärdering. Personalenkäten besvarades av 1 229 personer som representerade 310 skolor och 47 kommuner. Av respondenterna var 174 ansvarspersoner för Skolan i rörelse och 70 rektorer i sin egen skola. Enkäten har genomförts sedan 2012. Enkäten som genomfördes våren 2024 var den sjätte.
Kirjoittajat/Skribenter:
Tutkijat/Forskare Katariina Kämppi & Katja Rajala
Likes, Jamk
katariina.kamppi (a) jamk.fi, puh. 0400 103 703
katja.rajala (a) jamk.fi, puh. 0400 658 003