Koulupäivät ovat pojille selvästi aktiivisempia kuin tytöille. Sukupuolten välinen ero koulupäivän aikaisen liikkumisen määrässä säilyy lukioikään asti, vaikka sukupuolierot vapaa-ajan liikkumisessa tasoittuvat iän myötä. Jostain syystä siis sama lukujärjestys tuottaa tytöille ja pojille erilaisen määrän liikettä.
Mahdollisia syitä tähän on monia. Tutkimusten mukaan pojat saattavat saada enemmän arvostusta muista asioista kuin koulumenestyksestä ja hallita tilaa koulussa. Tyttöjen liikunnan onkin havaittu lisääntyvän, kun heille järjestään omia liikunta-aktiviteetteja. Tytöt ovat toisaalta enemmistössä esimerkiksi välkkärikoulutuksissa eli aktiivisessa roolissa koulupäivän aikaisen liikkumisen lisäämisessä.
On tärkeää muistaa, että eri menetelmillä mitatut ja analysoidut aktiivisuusmäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kerätyt aineistot eivät yleensä myöskään edusta täydellisesti koko väestöä, sillä tutkimuksissa monet ryhmät, kuten vähemmän koulutetut ja maahanmuuttajaperheet, ovat usein aliedustettuina. Lisäksi eri mittausmenetelmät ali- ja yliarvioivat eri ihmisryhmien fyysistä aktiivisuutta eri tavoin.
Näkökulmia lasten ja nuorten liikkumisen mittaamiseen ja tulosten tulkintaan -raportin tavoitteena on antaa kokonaiskuva kaikille, jotka tulkitsevat liikkumisen mittaustuloksia ja hyödyntävät niitä liikkumisen edistämisessä. Raportti tarjoaa näkökulmia myös siihen, millä eri tavoilla liikkumissuosituksen toteutumista voi mitata ja mitä tuloksia tulkittaessa tulisi ottaa huomioon.
Lisätietoa:
tutkija Jouni Kallio
jouni.kallio (a) likes.fi
+358407440947
Lue lisää ajankohtaisia aiheita
Ilmoittaudu Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaariin
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien yhteinen Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaari järjestetään 25.–26.4.2023 Lahden Sibeliustalossa. Ilmoittautuminen on nyt auki.
