Tuusulan ja Mäntsälän VESO18-päivä laittoi liikkeelle ja korosti hyvinvointia

Tuusulan ja Mäntsälän kuntien yhteinen VESO18-päivä tarjosi monissa työpajoissa opettajille lisäosaamista Liikkuva koulu -toimintaan. Pajoissa muun muassa opittiin, kuinka eri aineiden opetukseen voidaan yhdistää liikkumista ja ulkoilua.




Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen (vas.)
ja Mäntsälän opetuspäällikkö Janne Mäkinen
ovat pohtineet kuntien yhteisen
”asiantuntijapankin” perustamista.

VESO-päivä kytkeytyi Tuusulan kunnan opetuspäällikkö Markus Torvisen mukaan oleellisesti Liikkuva koulu -toimintaan ja sen vakiinnuttamiseen molemmissa kunnissa.

- Me haemme nyt toimintakulttuurin muutosta kouluihin. VESO-päivän ohjelmassa on useita työpajoja, jotka tähtäävät siihen, että saamme lisää liikettä oppitunneille, hän totesi tapahtumapaikalla Kellokosken yhtenäiskoulussa.

Henkilökunnan osaamisen lisäämisellä on Torvisen mielestä erittäin suuri merkitys Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteiden edistämisessä. Kun oman kunnan kouluihin saadaan innokkaita osaajia, jotka toteuttavat Liikkuvan koulun tavoitteita arkisessa työssään, muutkin opettajat saavat heiltä mallia uusiin toimintatapoihin.




Pirjo Rädyn vetämässä Opitaan ulkona ja
liikkuen -pajassa muun muassa heitettiin
noppaa, hypittiin pisteiden mukaisesti
ruudukossa ja vastattiin paperinpaloilla
oleviin kysymyksiin.

- He voivat bongata osaajilta erilaisia työtapoja ja menetelmiä ja ottaa ainakin osia niistä omaan käyttöönsä, Mäntsälän kunnan opetuspäällikkö Janne Mäkinen lisää.

Tuusula kouluttaa tämän lukuvuoden aikana joukon omia opettajiaan asiantuntijoiksi, jotka voivat jatkossa kouluttaa kunnan muille opettajille Liikkuvan koulun mukaisia toimintatapoja eri oppiaineissa.

Mäntsälän ja Tuusulan kunnat ovat myös pohtineet yhteisen ”asiantuntijapankin” perustamista molempien kuntien asiantuntijaopettajista. Koulut voisivat sitten tilata tarpeidensa mukaan asiantuntijoita kouluttajiksi kuntarajojen yli. Myös VESO-päivällä päästiin nyt vaihtamaan kokemuksia ja ideoita kuntien kesken.

VESO-päivän lähes 80 eri työpajassa toimi vetäjinä iso joukko naapurikuntien omia opettajia. Kunnilla on myös koko lukuvuoden ajalle yhteinen VESO-koulutuskalenteri. Kolmen tunnin koulutuspakettien kouluttajina toimivat pääasiassa kuntien omat opettajat.

Hyvinvointia henkilöstölle

VESO18-päivän ohjelmassa oli erityisen paljon koulujen henkilökunnan hyvinvointiin liittyviä työpajoja. Ennakkoilmoittautumisissa ne myös täyttyivät Torvisen mukaan ensimmäisinä. Hyvinvointi on muutenkin ollut vahvasti esillä Tuusulan kouluissa tänä vuonna.

Toiminnallisuutta lisäävät oppimisympäristöt, joihin Tuusulassa on investoitu Liikkuva koulu -avustusta, parantavat Torvisen mukaan myös opettajien hyvinvointia. Opetustyö helpottuu, työ on mielekkäämpää ja opettajat pääsevät työskentelemään yhteistyössä toistensa kanssa sen sijaan, että tekisivät työtään yksin.

- Meillä on ollut opettajille myös esimerkiksi uinnin tekniikkakoulu, juoksukoulu ja mailapelikerhoja, jotka tarjoavat hyviä fiiliksiä ja lisäävät työhyvinvointia.




Hyökkälän koulun liikunnan ja terveystiedon
lehtori Kimmo Kiuru koulutti työpajassaan
Jumppakärryn sisältämän välineistön käyttöä.

Jumppakärrystä välineet motoristen taitojen opettamiseen

Hyökkälän koulun liikunnan ja terveystiedon lehtori ja Tuusulan kunnan Liikkuva koulu -hankekoordinaattori Kimmo Kiuru esitteli VESO-päivän työpajassaan Jumppakärryä. Se on kunnalle hankittu peräkärry, joka sisältää motoristen taitojen opettamiseen soveltuvaa välineistöä pienen liikuntasalillisen verran. Kärry kiertää vuorollaan kaikkien Tuusulan koulujen käytössä jo toista lukuvuotta.

Jumppakärry on oiva apuväline opettajalle, joka haluaa opettaa turvallisesti liikkumisen perustaitoja. Sen käyttö on Kiurun mukaan ”törkeän hauskaa”, ja palaute niin opettajilta kuin oppilailta on ollut ylistävää.

Kärryn välineistöä käytetään liikuntatunneilla, mutta sitä voi käyttää muulloinkin: koulujen teemapäivillä, varhaiskasvatuksessa, kunnan liikuntatoimen alaisissa erityisryhmissä tai vaikkapa Tyky-päivillä jopa koulujen henkilöstön liikuttamiseen. Koulujen syysloman aikana kärry menee Tuusulan uimahallin alakertaan esimerkiksi ikääntyvien kuntalaisten liikuntaryhmien käyttöön.

Omassa työssään Kiuru toteuttaa Liikkuva koulu -henkistä toimintaa monin tavoin. Terveystiedon tunnilla istumisen voi helposti keskeyttää vaikkapa vain nousemalla välillä seisomaan, hyödyntämällä toiminnallisia oppimisympäristöjä tai siirtymällä ulos luonnon pariin opiskelemaan.

- Liikuntatunneilla hyvä asia on puolestaan se, että pystymme liikuttamaan niitäkin oppilaita, jotka eivät normaalisti liiku juuri lainkaan.




Erityisopettaja Marja Mäkelän mukaan lapset saa
liikkumaan tunneilla hyvin yksinkertaisin keinoin.

Liikkumaan yksinkertaisin keinoin

Kirkonkylän koulun laaja-alainen erityisopettaja Marja Mäkelä osallistui VESO-päivillä erityisesti pajoihin, jotka liittyivät toiminnalliseen ja ulkona toteutettavaan opettamiseen ja oppimiseen. Omassa työssään hän on aina pyrkinyt toiminnalliseen opetukseen edes ajattelematta, että se olisi jotain Liikkuva koulu -toimintaa.

- Olen jatkuvasti tekemisissä erityislasten kanssa. Liikkuminen auttaa heitä parantamaan oppimistuloksiaan ja lisää heidän kouluviihtyvyyttään. Kun lapset toimivat yhdessä, myös yhteisöllisyys tulee kuvaan mukaan.

Lapset saa Mäkelän mukaan liikkumaan hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Syksyisin ekaluokkalaiset voivat vaikkapa kerätä ulkona ”tavusieniä”, paperinpaloja, joihin on kirjoitettu jokin tavu, jonka lapset käyvät sitten lukemassa opettajalle. Matematiikassa lapset voivat laskea tehtävän 2+3 keräämällä ulkoa kaksi kiveä ja kolme käpyä. Desimaalilukuja voi isommille opettaa vaikkapa antamalla jokaiselle oman luvun ja laittamalla oppilaat järjestäytymään lukujen suuruusjärjestyksen mukaiseen jonoon luokassa.




Anniina Hakkaraisen vetämässä pajassa opittiin
Varga-Neményi-menetelmän mukaista matikkaa
ulkona luokille 3-6.

Tällaisia ja lukemattomia muita ideoita Mäkelä on joko keksinyt itse tai haalinut eri lähteistä, kuten Alakoulun aarreaitasta, Facebookin Liikkuva koulu ja toiminnallinen opetus -ryhmästä ja erilaisista koulutustilaisuuksista. Lisäksi hän on kouluttautunut Varga-Neményi-menetelmän käyttöön matematiikan opetuksessa. Opetustyötä helpottavat myös Kirkonkylän koulun väistötilojen avoimet oppimisympäristöt ja liikkumista tukeva kalustus.

Teksti ja kuvat: Jorma T. Mattila

 

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.