Oppilaiden osallisuus on Liikkuvan koulun keskeinen tavoite. Liikkuva koulu -toiminta tuo mahdollisuuksia oppilaiden osallisuuden kehittämiseen koulussa. Tällä hetkellä oppilaat ovat mukana koulupäivän aikaisen liikkumisen suunnittelussa ja järjestämisessä harvoin, yläkouluissa vielä vähemmän kuin ala- tai yhtenäiskouluissa. Nuorisotutkijat Tomi Kiilakoski ja Anu Gretschel pohtivat Liikkuva koulu -seminaarissa osallisuuden askeleita. Miten osallisuutta saisi aikaan omassa koulussa?
Osallisuus pohjautuu siihen, että nuoret kokevat olevansa positiivisessa roolissa omassa yhteisössään.

- Osallisuuteen pyrkiessä on oltava kärsivällinen, Tomi Kiilakoski korostaa. - Osallisuus on osa koulun toimintakulttuuria, joka on muotoutunut hitaasti aikojen kuluessa. Hitaasti muovautunut kulttuuri hylkii muutosta. Suurimmat esteet osallisuudelle ovat kulttuurisia ja asenteellisia.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Osallisuuden kehittämisessä huomiota kannattaa kiinnittää niin yksilöihin, ryhmiin kuin koko yhteisöönkin.

- Ensin pitää päästä tilaan, jossa nuoret muodostavat mielipiteitä ja alkavat haluta jotain. Tutkin kunnan nuorisotoimen nuorten osallisuusprojektia, jossa piti kokoontua tosi monta kertaa, ennen kuin nuoret alkoivat ylipäätään haluta mitään. Osallisuuteen ei ole helppoa hypätä, jos siihen ei ole tottunut. Kunta olisi tietysti halunnut, että kun mahdollisuus tarjotaan, nuoret kertovat mitä haluavat ja se sitten toteutetaan. Ideoiden etsimiseen tarvittiin kuitenkin aikaa ja vuorovaikutusta, Anu Gretschel kuvaa.

Osallisuuden tärkeysjärjestys

  1. Osallisuuden tunne
  2. Prosessin laatu
  3. Lopputuloksen laatu

Gretschelin kuvaamassa nuorten osallistamisprojektissa nuoret lopulta keksivät haluavansa uimarantaan rantalentopallokentän. He innostuivat ideasta ja alkoivat suunnitella, mitä sen toteuttaminen käytännössä tarkoittaisi: mihin kohtaan kenttä sijoittuisi, paljonko maa-ainesta pitäisi vaihtaa, mitä täytyisi hankkia.

Kuntakin innostui, kun nuorilla oli niin hyvä idea rantalentopallokentästä. Sehän olisi vieläpä halpa ja helppo toteuttaa! Kunta päätti toimia dynaamisesti ja tehokkaasti ja rakensi uimarantaan uuden, hienon rantalentopallokentän. Nuoret eivät olleet tyytyväisiä, vaan pettyneitä, kun eivät saaneet rakentaa itse.

- Kun aikuiset toteuttivat nuorten idean omin päin, nuorilta vietiin osallisuuden tunne. Tunteet ja elämykset ovat tärkein asia osallisuudessa. Vasta toissijaisia ovat prosessin laatu ja lopputuloksen laatu. Niissäkin on kyse neuvotellusta laadusta, sillä prosessin osapuolilla voi olla laadusta erilaisia näkemyksiä, Gretschel huomauttaa.

Passiivisesta kohteena olemisesta aktiiviseen toimijuuteen

Osallisuutta voidaan kouluyhteisössä arvioida toimintatapojen kautta. Millaisia toimintatapoja koulussa on tai millaisia niihin rakennetaan? Miten oppilaat ovat mukana? Onko kouluyhteisössä toimintatapoja, joissa joitain nuoria jätetään systemaattisesti toiminnan ulkopuolelle?

Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski kertoo seuranneensa mielenkiinnolla Liikkuva koulu -ohjelmaa nimenomaan osallisuuden näkökulmasta.

- Koulun positiivinen toimintakulttuuri tukee oppimista, onnistumista ja iloa sekä huomioi jokaisen yhteisön jäsenen. Minua kiinnostaa, mikä voisi olla liikkumisen rooli tässä. Kun oppilailta kysytään negatiivisia koulukokemuksia, ne liittyvät usein passiivisuuteen. Passiivisuus on kohteena olemista; rooli johon koulussa ja yhteiskunnassa kasvetaan. Voidaan jo puhua globaalista passiivisuuden megatrendistä.

- Miten kehon liikuttaminen kytkeytyy toiminnallisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta toimijuuden lisääntymiseen? Voiko tällaisen toiminnan kautta oppilaille löytyä positiivisia rooleja kouluyhteisössä?

Osallisuuden ei tule olla pelkästään hyväntahtoisuuden varassa. Osallisuus on lapsen oikeus ja aikuisen velvollisuus. Keskeistä on yhteisöön kuuluminen ja asioihin vaikuttaminen.

- Osallisuudelle on tyypillistä, että se venyttää rajoja. Osallisuus saa nuoret pystymään johonkin, mitä he eivät olisi itsekään uskoneet mahdolliseksi.

Nuorisotutkijat Anu Gretschel ja Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkostosta puhuivat osallisuuden askelista Liikkuva koulu -seminaarissa 3.4.2017.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.