Osa 2: Liikkuvatko meidän oppilaamme tarpeeksi – miten mitata?

Mitä välineitä kannattaa käyttää?

Yksinkertaisin ja halvin tapa on käyttää päiväkirjaa. Toinen edullinen tapa aktiivisuuden arviointiin ovat puhelimien sovellukset, joita löytyy useita myös maksuttomina. Noin puolet 11–15-vuotiaista suomalaisista oppilaista omistaa (vuosi 2016) liikuntaa mittaavan älypuhelinsovelluksen ja noin joka neljäs liikuntamittarin, kuten sykemittarin tai urheilukellon. Myös näitä välineitä on mahdollista hyödyntää koulumittauksissa. Lisäksi jotkut koulut ovat hankkineet aktiivisuus- tai askelmittareita omaan käyttöön. Myös syke- ja paikannustietoja on mahdollista käyttää kun halutaan perehtyä tarkemmin sydämen reaktioihin tai oppilaan käyttäytymiseen ulkoympäristössä.

Askeleiden mittaamisen hyödyntäminen?

Omaehtoiseen arjen aktiivisuuden arviointiin ja erilaisten päivien aktiivisuuden hahmottamiseen on askeleiden mittaaminen aivan riittävä tarkkuus. Askeleet ovat helposti hahmotettava yksikkö ihmisen yleisimmästä liikehdinnästä, askeltamisesta ja askelmäärien välinen yhteys terveysmuuttujiin on hyvin tutkimuksissa todennettu. Lisäksi useimmat mittarit ja sovellukset mittaavat askelia, monen muun muuttujan lisäksi – vaikkakin eri mittareiden tuottamissa tuloksissa saattaa olla suuria eroja.

Yleistäen voisi sanoa, että nilkassa tai jalassa pidettävät mittarit mittaavat askelia luotettavimmin ja seuraavaksi parhaiten lantiolla pidettävät mittarit. Ranteessa pidettävät mittarit ovat mukavimpia käyttää, mutta niiden mittaamistarkkuus ei ole yhtä luotettavaa. Tämäkin tarkkuus riittää kyllä oppilaan omaan seurantaan mainiosti.

On arvioitu, että tunnin reippaan liikunnan suositusta vastaava raja lapsille olisi noin 11500 askelta päivässä (aktiivisuusmittarilla mitattuna). Perinteisellä lantiolla pidettävällä askelmittarilla suositus olisi 9000 askelta päivässä. Suomalaiset 9–15-vuotiaat lapset ja nuoret (aktiivisuusmittarilla mitattu) ottivat vuoden 2016 tutkimuksessa keskimäärin 10243 askelta päivässä (Kuva 1).

Kuvaaja 1. Päivittäisten askelten lukumäärä keskimäärin (n=2931). Luvut: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016.

Kriittinen ajattelu

Liikkumisen määrää voidaan arvioida monin eri tavoin. Vaikka määrä olisi mittalaitteella mitattu, kannattaa oppilaita muistuttaa, että kyse on arviosta eikä absoluuttisesta totuudesta. Erilaisissa menetelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa eikä niiden tuloksia voida vertailla suoraan toisiinsa. Seuranta on aina tehtävä samalla menetelmällä.

Lisätietoa fyysisen aktiivisuuden seurannasta:

Miksi liikkuminen on tärkeää ja miksi sen määrää kannattaa arvioida, myös kouluissa?  

Aktiivisuuden mittaus-, arviointi- ja seurantavälineitä kouluille

Janne Kulmala, LitM, mittauskoordinaattori, LIKES-tutkimuskeskus

janne.kulmala (at) likes.fi

Lähteet: 

Adams MA, Johnson WD, Tudor-Locke C. Steps/day translation of the moderate-to-vigorous physical activity guideline for children and adolescents. Int J Behav Nutr Phys Act. 2013;10:49. doi:10.1186/1479-5868-10-49.
Bassett DR, Toth LP, LaMunion SR, Crouter SE. Step Counting: A Review of Measurement Considerations and Health-Related Applications. Sport Med. 2016. doi:10.1007/s40279-016-0663-1.
Kokko S & Mehtälä A (toim.) 2016 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö/Valtion liikuntaneuvosto.
 

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.