Keskisuomalaisessa Muuramen kunnassa käynnistettiin Liikkuva koulu -toiminta askel kerrallaan. Kun tavoitteet eivät olleet liian korkeita, koettiin heti onnistumisia ja innostus toiminnan kehittämiseen roihahti liekkeihin.

Kinkomaan, Niittyahon ja Isolahden koulujen rehtorin Riikka Lämsän mukaan Liikkuva koulu -toiminta käynnistyi Muuramessa vuonna 2014. Tuolloin mukaan lähtivät kaikki kunnan neljä alakoulua sekä yläkoulu. Toisena vuonna toimintaan tuli mukaan myös varhaiskasvatus. Lukiossakin toteutetaan Liikkuvan koulun oppeja, vaikka hankerahaa ei toisella opetusasteella käytössä vielä olekaan.

Lämsä on toiminut viimeiset kaksi vuotta Muuramen Liikkuva koulu -toiminnan pääkoordinaattorina luokanopettajantyönsä ohella. Hänen aloittaessa rehtorin tehtävässä koordinointivastuu siirtyi seuraajalle, Teppo Lairiolle. Lämsä osallistuu toimintaan edelleen ohjausryhmän jäsenenä.

Lämsä iloitsee Liikkuva koulu -toiminnan hyvästä startista. Suurempia karikoita ei matkalla ole tullut vastaan, vaikka uusien toimintamallien jalkauttaminen onkin aina haastavaa ja aikaa vievää. Lämsä uskoo, että onnistumisen yhtenä kulmakivenä on ollut kunnan sisäinen yhteistyö.

Muurame kirjasi Liikkuvan koulun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja myöhemmin myös kuntastrategiaan, joten toiminnalla on ollut alusta asti kunnan vahva tuki. Hanketta koordinoi ohjausryhmä, jossa on mukana koordinaattori ja koulujen nimeämät jäsenet sekä varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan edustajat. Koulut ovat saaneet erityisesti vapaa-aikatoimesta erinomaisen yhteistyökumppanin. Vapaa-aikajohtaja on mukana ohjausryhmässä.

– Onnistumisen kannalta on tärkeää, että toiminnan merkitys ymmärretään kunnassa ja tekemistämme tuetaan. Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärän tekemä työ on ollut Liikkuvan koulun kannalta korvaamatonta. Onnistumisemme kannalta olennaista on ollut myös se, että toiminnan kehittämiseen on saatu kasattua motivoitunut ja sitoutunut ydinporukka, Lämsä kiittelee.

Pieniä askelia, isoja onnistumisia

Toisena erittäin tärkeänä asiana Lämsä pitää sopivan kokoisiksi pilkottuja tavoitteita. Ensimmäisille toimintavuosille suunniteltiin selkeät painopistealueet ja niille konkreettiset, helposti saavutettavat tavoitteet. Ensimmäisenä vuonna kehitettiin välituntiliikuntaa. Toisena vuonna painopisteenä oli koulupäivärakenteen muokkaaminen, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen sekä toiminnan käynnistäminen varhaiskasvatuksessa. Kolmantena vuonna aloiteltiin yhteistyötä urheiluseurojen kanssa, jotta liikuntaa saadaan myös lasten ja nuorten vapaa-aikaan.

– Ensimmäisenä vuonna aloimme kouluttaa alakoulun oppilaita välituntiliikunnan vetäjiksi. Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi) vastasi ensimmäisestä koulutuksesta, mutta toisena vuonna koulutimme välkkärit jo itse, Lämsä kertoo.

Oppilaat innostuivat välkkärinä toimimisesta ja vuosittain välkkäreiksi on koulutettu lähes 30 oppilasta. Oppilaat ovat saaneet suunnitella ja vetää koulun pitkien välituntien aktiviteetteja esimerkiksi erilaisia turnauksia.

– Alussa toki tarvittiin aikuisten ohjausta ja rohkaisua, mutta lapsille annettu vastuu alkoi kantaa nopeasti. Välkkäritoiminta saatiin jalkautettua kouluihin nopealla aikataululla ja siitä saatiin hyvää palautetta. Lasten innostus palkitsi ja rohkaisi meitä aikuisia kehittämään Liikkuva koulu -toimintaa eteenpäin, Lämsä iloitsee.

Oppituntien kehittäminen työn alla

Nyt, kun Muuramen koulujen välitunteihin on saatu liikuntaa, katse on kiinnitetty oppitunteihin. Opettajille ideoidaan uusia toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi tunneilla ja koulun sisätiloja tullaan muokkaamaan liikkumiseen sopivammiksi. Rekkitangoilla ja lattiateippauksilla saadaan luokka- ja aulatiloissa paljon aikaan, joten investointien ei tarvitse olla kalliita.

– Pidimme kaikille Muuramen opettajille juuri liikuntateemaisen koulutuspäivän, jossa pohdittiin mahdollisuuksia aktiivisuuden ja toiminnallisuuden lisäämiseksi kouluissa. Päivän aikana pidetyistä työpajoista saimme kerättyä konkreettisia ideoita ja koulutus tuotti ahaa-elämyksiä monille opettajille. Nekin opettajat, joille Liikkuva koulu on ollut vieraampi, tuntuivat innostuvan asiasta. Toiminnallisuuden tuominen oppitunteihin on kuitenkin haastavaa ja vaatii meiltä vielä paljon tekemistä.

Lämsä on huomannut konkreettisesti, miten liikunnan lisääminen on vaikuttanut koulun ilmapiiriin ja lasten toimintaan. Hänen mukaansa monipuoliset ja aktivoivat opetusmuodot ovat lisänneet lasten viihtymistä koulussa ja parantaneet heidän oppimismotivaatiotaan. Aktiivinen yhdessä tekeminen on myös muovannut koululuokista yhtenäisempiä ja kiusaaminen on vähentynyt.

Oman kokemuksensa pohjalta Lämsä haluaakin rohkaista kaikkia opettajia kokeilemaan uusia, fyysisesti vireämpiä opetustapoja. Kaiken ei tarvitse heti olla valmista, sillä muutos tapahtuu vähitellen.

–Virheitä ei kannata pelätä. Liikkeelle voi lähteä askel kerrallaan. Tekemisen ei tarvitse olla mitään kovin ihmeellistä tai sisältää raskaita fyysisiä harjoitteita. Esimerkiksi läksyt voidaan käydä läpi kevyesti liikkuen. Oleellisen tärkeää on muistaa, että Liikkuva koulu -toiminnassa ei ole kyse pelkästään liikunnasta vaan kehon ja mielen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Se, jos mikä, kantaa pitkälle, Lämsä sanoo.

Muuramen kunnan Liikkuva koulu -toiminta palkittiin Keski-Suomen Urheilugaalassa Vuoden lasten liikuttajana. Valintaperusteluissa painotettiin erinomaista yhteistyötä koulu- ja vapaa-aikatoimen kesken, yhteistyön rakentamista koulujen ja urheiluseurojen välillä, lähiliikuntapaikkojen ja koulujen piha-alueiden kunnostamista, välituntiliikunnan aktiivista kehittämistä, Lisää lasten liikettä -vanhempainiltojen järjestämistä sekä Liikkuva koulu -toiminnan laajentamista varhaiskasvatukseen.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.