Hansakallion koulun luokanopettajien Anniina Kyllösen ja Mari Ahmajärven luokissa asioita tehdään uusilla tavoilla. Liikkeestä luokassa ja sen ulkopuolella on tullut luonteva osa koulupäivää.

Hansakallion koulussa aloitettiin Liikkuva koulu -toiminta syksyllä 2012. Vasta Lapin yliopistosta valmistunut Anniina Kyllönen pääsi ensimmäisessä työpaikassaan osaksi kahden hengen Liikkuva koulu -tiimiä. Tiimin toinen puolikas, Mari Ahmajärvi, oli saman yliopiston kasvatti ja aloittanut työt koulussa vuotta aiemmin.

Ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa koulupäivää oli välituntitoiminta. Tähän mennessä välkkäritoiminnassa on ollut mukana jo noin 400 oppilasta. Neljässä vuodessa on pikkuhiljaa siirrytty myös luokkahuoneeseen ja oppituntien toiminnallistamiseen.

"Osassa luokista toiminnallisuus ja aktiivisuus on jo normaalia hengitystä, ja toisissa taas hakee vielä paikkaansa. Ja niinhän sen täytyy ollakin: opettaja tekee muutoksia omassa tahdissaan", Ahmajärvi muistuttaa.

Keskustellen liikkeelle

Luokkatiloissakin lähdettiin liikkeelle pienistä muutoksista. Tuotiin ensin luokkiin muutama jumppapallo ja -matto. Seuraavaksi kokeiltiin muutamassa luokassa suuremman pallomäärän kanssa. Olennaista muutoksessa on ollut keskusteleminen oppilaiden kanssa.

"Mietimme, miksi me ylipäätään ollaan koulussa, miksi meillä on nämä tavarat tällä tavalla. Lähdettiin pohtimaan, miksi se koulurakennus näyttää tietyltä ja miksi on totuttu tiettyihin toimintatapoihin. Ja sitten alettiin miettimään, että voisiko se koulu näyttää joltain muulta", Kyllönen kertoo.

"Päädyimme yhdessä oppilaiden kanssa ajatukseen, että jos me ollaan koulussa oppimista varten, niin se pulpetti ei takaa sitä oppimista. Eikä se, että me istutaan hiljaa."

Lopulta Kyllönen ja Ahmajärvi päättivät luopua omissa luokissaan pulpeteista kokonaan. Jokainen oppilas sai laatikon tavaroilleen, mutta omat paikat luokassa jäivät historiaan.

Liike luokassa vaatii totuttelua

Oppilaat ovat päässeet muun muassa piirtämään luokan pohjapiirrosta ja saavat osin aikatauluttaa itse opiskeluaan. Muutos on vaatinut totuttelua sekä opettajilta että oppilailta. Jalan polkemiselta ja kiukultakaan ei ole vältytty, mutta kaikista tilanteista on selvitty oppilaiden kanssa keskustellen.

"Varmaan se vaikuttaa kuka opettaja siellä tilassa on, että kuinka paljon sietää tietynlaista liikettä luokassaan. Mutta jos me ajatellaan lapsia lähtökohtaisesti, keskenään ollessaan ne on koko ajan liikkeessä", Kyllönen muistuttaa.

Toisaalta vaaditaan myös sääntöjä ja rajoja: puhuessa ei voi pomppia pallolla, koska se häiritsee kuuntelemista. Osa oppilaista tarvitsee oman tilan ja selkeän paikan. Heitä varten luokassa on yksittäisiä paikkoja ja kuulosuojaimia.

Luokassa saa jutella kaverin kanssa tehtäviä tehdessä ja käytävä toimii hiljaisen työn tilana. Iso osa oppilaista on oppinut hakeutumaan paikalle, joka on oman oppimisen kannalta hyvä. Osalla oppilaista paikka on mietitty yhdessä opettajan kanssa.

"Oppilaan kanssa on keskusteltu, että hänellä ei ole vielä kykyä valita oman oppimisen kannalta järkevää paikkaa. Ollaan yhdessä mietitty missä on se paikka, jossa hän pystyy rauhassa keskittymään", Kyllönen kertoo.

"Kyllä miekin käytän välillä omaa veto-oikeutta. Esimerkiksi jos keskustellaan muusta kuin asiasta, vaihdetaan paikkoja", Ahmajärvi jatkaa.

Luottamus, valta ja vastuu

Kyllönen muistuttaa, että toimintatapojen muuttaminen on koko luokan yhteinen ja pitkä prosessi. Osalle oppilaista vastuun ottaminen on helpompaa, toisille vaikeampaa.

"Sitten on vielä se kolmas osapuoli eli vanhemmat. Ei riitä pelkästään minä yksin muutoksen tekijänä vaan siinä pitää ottaa huomioon monta asiaa."

Opettajien kokemuksen mukaan keskustelun salliminen ja urakkatyyppinen työskentely on vapauttanut aikaa tukeen ja ohjaamiseen.

"Annan sen oppilaiden oman ajatushautomon pyöriä toisessa pöydässä, ja keskityn niihin, jotka eivät pysty samalla tavalla kaverin kanssa pähkäilemään asiaa", Ahmajärvi kertoo.

Kaikkien muutosten taustalla on oppiminen – on sitten kyseessä liikkeen lisääminen tai muutokset oppimisympäristössä.

"Ajattelen, että oppiminen on mielentila. Meidän pitää luoda oppimisympäristö sellaiseksi, että se mielentila on otollinen oppimiselle. Koulussa pitäisi olla hyvä ja leppoisa olla", Kyllönen tiivistää.

"Neljäsluokkalainen ei sitä välttämättä vielä huomaa, mutta oltaisiin kuitenkin matkalla siihen suuntaan, että jokainen löytäisi sen oman tapansa oppia", Ahmajärvi toivoo.

Opettajat kokevat, että liikkeen lisääminen koulupäiviin on auttanut erityisesti levottomia oppilaita. Samalla luokkaan on tullut ”normaali elämisen meininki”.

"Kun liike sallittiin, enääpä kukaan ei huomaa sitä kun kaveri käy tekemässä kärrynpyörän matikan kirjaa hakiessaan", Kyllönen nauraa.

Jokainen omalla tavallaan

Rehtorin tuki Kyllösen ja Ahmajärven työssä on ollut suuressa roolissa – sekä henkinen että taloudellinen. Koko koulun tasolla muutoksia on viety eteenpäin harkiten, perustellen ja pala palalta.

"Se on ollut itselle tärkeä huomio, että kun itse höyrähtää johonkin ja on aivan innoissaan, ei se höyry tartu kaveriin välttämättä ennen kuin se näkee toiminnan tuloksen", Kyllönen toteaa.

Ulkopuolisten vetämät koulutukset on koettu hyviksi ja tärkeiksi yhteisen ymmärryksen ja hengen luojiksi. Jokaisen ei tarvitse toteuttaa Liikkuvaa koulua samalla tavalla: esimerkiksi toiminnallisuus tarkoittaa eri luokissa eri asioita.

"Toiminnallisuus ei enää herätä sellaista tunnemyrskyä kuin alkuun. Se on jotenkin otettu omaksi, ja kukin tekee sitä omalla tavallaan ja omalla panoksellaan", Kylllönen pohtii.

Toiminta on levinnyt myös oppilaiden kautta. Kun oppilaat ovat huomanneet, että viereinen luokka onkin järjestetty toisella tavalla, herää nopeasti kysymys ”miksei meilläkin voisi”.

Mitä hyötyä kaikesta on sitten ollut? Onko liikkeen lisääminen parantanut oppimistuloksia?

"Että voidaanko osoittaa, että tämä on jotenkin hyödyttänyt oppimisessa? Ei voida. Mutta mistä voin mennä sanojeni taakse, on se, että kouluviihtyvyys on parantunut. Siellä on paljon iloisempia kasvoja ja oppimiseen suhtaudutaan mukavasti", Kyllönen vastaa.

Kuva: Mari Ahmajärvi

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.