Toimintakulttuurin muutos on keskeistä uudessa opetussuunnitelmassa. Kehittämistä ohjaavia periaatteita ovat oppivan yhteisön näkeminen toimintakulttuurin ytimenä, hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurinen moninaisuus ja sen edellyttämä kielitietoisuus sekä osallisuus ja demokraattinen toiminta.

Pitkään jatkunut jako perusopetuksen ala- ja yläkouluihin on tukenut kahden erilaisen toimintakulttuurin muodostumista, mikä yhtenäiskoulun kehittämisen näkökulmasta lisää tehtävän haastavuutta, jos kohta voi sitä tukeakin, kunhan osataan nähdä kummassakin vanhassa kulttuurissa toimivat ja uuteenkin ajatteluun sopivat käytännöt.

Yläkoulun toimintakulttuurin muutos on minulle juuri nyt alakoulua isompi haaste. Se voi johtua myös siitä, että siihen olen juuri nyt keskittänyt tarmoni.

Minulla on unelma koulusta.

Se ei siis ole vielä täysin toteutunut, mutta tunsin viime keväänä muutamaan otteeseen olevani lähempänä sitä kuin koskaan sitä ennen.

Näin tunsin, kun vietimme yhtenäiskoulumme syntymäpäivää - Vasaran Päivää – huhtikuun alussa: oppilaat toimivat koko päivän ryhmissä – pienimmistä aina peruskoulun pian päättäviin yhdessä. Elämme reformaation juhlavuotta ja siksi kukin ryhmän oli saanut Agricolan ABC-kiriasta yhden aakkosen, jonka pohjalta ryhmä valmisti lyhyen esityksen.

Muutoinkin koko viikko oli varattu monialaisille opinnoille reformaation ollessa lähtökohtana. Työskentely oli oppilaslähtöistä ja työtavat hyvin toiminnallisia.

Samalla viikolla toteutimme myös varsin onnistuneen Erasmus+ -oppilasvaihdon vierainamme oppilasryhmät Kyprokselta ja Maltalta. Teemamme oli ”How to be a healthy athlete?”

Tunsin olevani yhtä lailla lähempänä unelmaani aina, kun kiipesin aamulla portaita ylös Kelloaulaan ja näin siellä tyttöjen keskenään harjoittelevan tanssiaan - kaiketi Power Mover -tanssikilpailuun.

Näin tunsin myös, kun joku oppilaista soitti flyygeliä Kelloaulassa.

Näin tunsin, kun näin oppilaiden olevan uskomattoman innostuneita luokkien välisestä leuanvetokilpailusta. Kelloaulaan oli asennettu kaksi leuanvetotankoa. Itse kun olin mielessäni ajatuksen tyrmännyt.

Näin tunsin, kun näin ja ennen kaikkea kuulin peruskoulunsa päättävien tekevän lipdub-videotaan.

Näin tunsin lukuvuoden viimeisen viikon Ysigaalassa ja lukuvuoden päätöstilaisuuksissa.

Niinpä on hyvä lähteä uuteen lukuvuoteen.

Sen suunnittelussa olen pyrkinyt koulupäivän perinteisen rakenteen rikkomiseen. Keskelle päivää on raivattu aikaa Liikkuva koulu -hankkeen MIHIlle ja muulle harrastustoiminnalle, oppilaan ja koulun aikuisten kohtaamisille, luokanvalvojan tuokioihin, tukiopetukseen ja henkilökunnan erilaisiin palavereihin.

Toimintakulttuurin muutos edellyttää muutosta koulupäivän rakenteeseen.

Kirjoittaja Jyrki Välimäki on turkulaisen Vasaramäen koulun rehtori. Kuva on otettu kehityskumppanikoulussa Kenian Mogotiossa marraskuussa 2016. Kuvassa ovat opettajat Assi Koskelainen ja Marko Mäenpää.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.