Kuinka Liikkuva koulu juurtuu osaksi kunnan omaa toimintaa?

Kun kaupunginvaltuusto asettaa tavoitteeksi lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisen, kouluilla on perusteet vaatia sille resursseja.

Vantaalla ja Hämeenlinnassa liikkumisen lisääminen on kirjattu kaupunkien strategiaan. Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo ja Hämeenlinnan opetustoimen johtaja Mika Mäkelä kertoivat Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaarissa, että strategiatyön keskiössä on lasten ja nuorten hyvinvointi.

– Vantaalla liikkumisen lisääminen on osa hyvinvointitavoitteita. Kaupunginvaltuusto on kirjannut tavoitteeksi, että vähintään tunnin päivässä liikkuvien ja kerran viikossa jotakin harrastavien oppilaiden määrä kasvaa, Ilkka Kalo kertoo.

Toteutumista seurataan joka toinen vuosi tehtävällä kouluterveyskyselyllä. Kyselyn pohjalta kullekin koululle on tehty myös oma kortti lähtötasosta.

– Kortista näkyy, kuinka moni 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalainen harrastaa liikuntaa vähintään tunnin päivässä.

Jotta tietoa voisi käyttää tehokkaasti johtamisessa, sitä tarvittaisiin lisäksi kyselyiden väliseltä ajalta.

– Pohdimme parhaillaan, miten liikkumista voisi seurata koulun arjessa. Kouluille on hankittu sitä varten aktiivisuusrannekkeita, Kalo avaa.

Kalo painottaa, että kun kaupunginvaltuusto itse asettaa kovia tavoitteita, kouluilla on legitimiteettiä vaatia rahoitusta ja toimintaa.

Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi Vantaan koulut miettivät itse. Viime lukuvuonna panostettiin viiteen osa-alueeseen: koululiikunnan ja liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen, kerhotoimintaan, oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen, MOVE!-mittausten tulosten hyödyntämiseen sekä olosuhteisiin ja välineisiin.

Kalo nostaa esiin oppimisympäristöjen kehittämisen. Kouluilla, joilla peruskorjaus on edessä vasta parin-kolmenkymmenen vuoden päästä, mietitään miten ympäristöä voisi tuunata tai miten koulu voisi itse kehittää toimintaansa pienemmällä euromäärällä.

– Tulokset ovat olleet hyviä varsinkin silloin, kun opettajat ja oppilaat ovat olleet mukana ideoimassa.

Eriarvoistumista ennaltaehkäisee yhteistyö kouluterveydenhuollon ja kuraattoritoiminnan kanssa. Perheille on tarjolla uimalippuja sekä liikuntapalveluiden järjestämiä aktiviteetteja. Sporttikaveri auttaa tarvittaessa lapsia ja nuoria etsimään sopivaa liikuntaharrastusta. Siitä hyötyvät erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. 

– Sporttikaveri pohtii nuoren kanssa, mikä voisi olla sopiva laji ja lähtee mukaan kokeilemaan. Usein käy niin, että jos laji on hyvä, oppilas pääsee muutaman kerran jälkeen harrastukseen kiinni, Kalo kertoo. 

Toimintakulttuuri auttaa irti pulpetista

Hämeenlinnassa liikkuminen löytyy kaupungin strategiassa hyvinvointiin, aktiiviseen kansalaisuuteen ja resurssiviisaaseen kaupunkiin liittyvistä tavoitteista. 
– Liikkuminen liittyy koko opetussuunnitelman uudistamiseen, ja siihen miten oppilaan rooli muuttuu tekijäksi ja toimeenpanijaksi. Resurssiviisaus näkyy esimerkiksi pyöräilykulttuurin edistämisenä, Mika Mäkelä sanoo.

Jotta oppilaat saataisiin irti pulpeteista, Hämeenlinnassa on lähdetty muovaamaan toimintakulttuuria ja toimintaympäristöä. Irrallisten juttujen sijaan halutaan luoda pysyviä, koulujen omaan toimintaan nivoutuvia käytänteitä. 

– Koulujen ja seurojen yhteistyötä on tiivistetty, olemme pyrkineet saamaan mukaan perheitä, ja välkkäritoiminta on ollut aika tiivistä, Mäkelä luettelee.

Liikuntakärryillä liikuntavälineet saadaan myös väistötiloihin, joissa opiskelee noin neljäsosa oppilaista, kouluPT antaa henkilökohtaista ohjausta vähemmän liikkuville yläkoululaisille, ja koulupäivän jälkeen tyhjät liikuntasalit aukeavat höntsäkulttuurille.

– Hyvän vastaanoton ovat saaneet esimerkiksi hikiloikkarit eli opettajat, jotka suunnittelevat ja toteuttavat kollegoiden kanssa oppitunteja mahdollisimman toiminnallisesti, Mäkelä mainitsee.

Mäkelä pohtii liikunnan mahdollisuuksia myös oppilashuollossa, jonka palvelut eivät tavoita poikia yhtä hyvin kuin tyttöjä.

– Onko oppilashuollon toiminta sen tyyppistä, että se ei tavoita poikia – esimerkiksi yksilökohtaamiset kuraattorin tai psykologin luona yhdessä tilassa? Voisiko liikunta tai muu toiminnallisuus auttaa poikia avaamaan sanaista arkkuaan? Mika Mäkelä kysyy.

Perusteita rahoitukselle

Hämeenlinnassa Liikkuvaan kouluun sitoutettiin ensimmäiseksi koulujen johto. Rahoitus käytettiin aluksi kokonaan toimintaan, mutta pari vuotta sitten hallinto alkoi kaivata apukäsiä. Nyt Liikkuvalla koululla on oma koordinaattori.

Budjetti on kasvanut lukuvuoden 2014–2015 reilusta 60 000 eurosta viime lukuvuoden 120 000 euroon, josta puolet on omaa rahaa.

Vantaalla kaupungin velkataakan vähentäminen loi haastavat puitteet Liikkuvan koulun vakinaistamiselle. 2016 Ilkka Kalo ja liikuntatoimen johtaja Veli-Matti Kallislahti kuitenkin rohkaistuivat esittämään, että toimintaan budjetoitaisiin 100 000 euroa omaa rahaa.

– Kerroimme, kuinka hyviä tuloksia kuudessa vuodessa on saatu aikaan valtion hankerahalla, ja saimme vakinaistettua kaksi liikunnanohjaajaa, jotka pyörittävät Liikkuvaa koulua, Kalo myhäilee tyytyväisenä.

Sekä Vantaalla että Hämeenlinnassa kehitetään tulos- ja palvelualat ylittävää yhteistyötä. Vantaalla pistettiin pystyyn iso tempaus koulujen ja kunnan maankäyttösektorin kesken koulumatkaliikunnan edistämiseksi.

– Oppilaat piirtävät reittejä omasta liikkumisestaan. Maankäyttö saa reitit ja huolehtii liikenneturvallisuudesta: poistaa puskat, auraa ja hiekoittaa talvireitit, Ilkka Kalo kuvailee.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.