Rauman ja Raision kaupungit ja paikalliset urheiluseurat kehittivät yhdessä liikuntakerhotoimintaa kaupunkien alakoululaisille. Ideana oli luoda monipuolisia liikuntamahdollisuuksia, joihin myös vähemmän liikkuvien lasten on helppo osallistua.

Teksti: Tuomas Lehtonen

Rauman ja Raision liikuntakerhotoiminnassa on paljon samaa, vaikka kummassakin kaupungissa toimintaa on kehitetty itsenäisesti. Niin Raumalla kuin Raisiossakin idea kerhotoiminnan käynnistämisestä on syntynyt seuraparlamentissa ja toiminnan taustalla on kaupungin sekä seurojen vahvaa yhteistyötä. Molemmissa kaupungeissa on panostettu toiminnan monipuolisuuteen sekä maksuttomuuteen, eikä tekemiselle ole asetettu kilpailullisia tavoitteita. Kerhot on integroitu koulupäivien yhteyteen ja toiminnan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vähän liikkuvien lasten aktivointiin.

Rauman kerhotoiminnan kuntakoordinaattori Kimmo Kouru ja Raision Liikkuva koulu -koordinaattori Sari Aaltonen kiittelevät molemmat seurojen kanssa tehtävää yhteistyötä.  

– Yhteistyön ansiosta olemme pystyneet tarjoamaan lapsille monipuolisia ja hauskoja liikuntaelämyksiä. Positiiviset kokemukset tukevat oppilaiden mahdollisuuksia liikkua jatkossakin. Ja parantaahan liikunta tutkitusti keskittymistä, oppimistuloksia ja hyvinvointia, Kouru iloitsee.

Raisiossa 14 seuraa mukana

Sari Aaltosen mukaan Raision kouluihin toivottiin pitkään seurojen vetämiä liikuntakerhoja. Toiminta saatiin kokeiluluontoisesti käyntiin syksyllä 2015, kun neljä seuraa otti vastuulleen yhden liikuntakerhoiltapäivän vetämisen yhdellä alakoululla.

Alku oli lupaava, joten Raision seuraparlamentissa päätettiin laajentaa kerhotoiminta kaikkiin kaupungin yhdeksään alakouluun Liikkuva koulu -hankerahoituksella. Kerhotoiminta kirjattiin koulujen lukuvuosisuunnitelmiin ja syksyllä 2016 kerhotoiminnan piiriin pääsivät kaikki kaupungin 1.–6. luokan oppilaat. Raision koulut saivat Liikkuva koulu -rahoituksen ja seurat Olympiakomitean myöntämää Lasten liike -rahoitusta, jolla hankittiin liikuntasaleihin kevyet painimatot ja järjestettiin oppilaskuljetukset pienistä, liikuntasalittomista kouluista jäähallissa pidettävään kerhoon.

Kerhojen järjestäjäksi ilmoittautui 14 seuraa Raisiosta ja Turusta, joten mukaan saatiin paljon lajeja. Liikuntalukujärjestykseen kirjattiin pallopelejä, painia, uintia, yleisurheilua, tanssia, luontoliikuntaa, jääurheilua sekä erilaisia jumppia ja toimintatreenejä. Kerhot päätettiin pitää kaikilla kouluilla torstai-iltapäivisin kello 14–16. Näin toiminnan organisointi oli seuroille helpompaa.

– Koulut jaettiin kolmen koulun ryppäisiin, jossa kussakin kävi kolme seuraa pitämässä kerhoja kolmena peräkkäisenä viikkona. Näin kussakin koulussa käytiin syksyn aikana kolme lajia läpi. Keväällä seurat vaihtuivat toiseen kouluryppääseen. Näin joka koulussa päästiin kokeilemaan kuutta eri lajia lukuvuoden aikana. Tänä lukuvuonna toiminta on jatkunut samanlaisena, mutta seurat ovat osin vaihtuneet, Aaltonen sanoo.

Selkeä vastuunjako

Aaltonen vastaa vuotuisten hankehakemusten tekemisestä ja koordinoi toimintaa yhdessä koulujen kerhovastaavien kanssa. Kerholukujärjestysten tekeminen, yhteydenpito seuroihin ja seuraparlamentin tapaamisten vetäminen on puolestaan Raision Liikuntapalveluiden vastuulla. Koulukohtaiset kerhovastaavat perehdyttävät seurat koulujen tilojen käyttöön, markkinoivat kerhoja oppilaille sekä heidän vanhemmilleen ja ottavat ilmoittautumisia vastaan.

Kerhovastaavat myös perehdyttävät seurojen ohjaajat koulukohtaisten kerhokansioiden käyttöön. Kansioista löytyvät koulun ja perheiden yhteystiedot, liikuntatilojen avaimet, tarvittavat ohjeet sekä ensiapuvälineet. Kansioon kerätään myös kerhoa koskevat palautekyselyt.

Aaltonen on tyytyväinen seurojen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Seurat ovat vastanneet itsenäisesti kerhojen pyörittämisestä ja hankkineet ohjaajille sijaiset, jos sairastumisia on tullut. Haasteena Aaltonen näkee kuitenkin kerhojen ilmoittautumisrumban, joka on kuormittanut koulujen kerhovastaavia merkittävästi. Raisiossa on haluttu taata osallistuminen mahdollisimman monelle lapselle, joten ilmoittautuminen sisältää vain kolme kerhokertaa.

Koulujen uurastus on kannattanut, sillä vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute on ollut lähes pelkästään positiivista. Aaltonen kertoo, että kerhotyö on ollut omiaan edistämään kodin ja koulun yhteistyötä. Vinkkejä kerhotoiminnan kehittämiseenkin on tullut mukavasti. Toki liikuntakerhoilla on ollut suotuisia vaikutuksia myös oppilaiden hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen.

– Ensi vuonna meillä on viimeinen mahdollisuus hakea Liikkuva koulu -hankerahoitusta. Toivon todella, että saisimme kerhorahoituksen järjestymään myös tulevina vuosina ja voisimme tarjota lapsille näin hienon kerhopaketin jatkossakin, Aaltonen sanoo.

Osa-aikainen työntekijä mahdollisti osallistumisen

Yksi Raision koulujen kerhotoiminnan järjestäjistä on yleisurheiluseura Raision Kuula. Seuran puheenjohtaja Markku Appelin mukaan pienelle seuralle tarjoutui poikkeuksellinen mahdollisuus osallistua toimintaan viime syksynä, kun seuralla oli jonkin aikaa osa-aikainen työntekijä.

– Työntekijämme veti kerhoissa yleisliikuntaa. Vastasimme noin 10 kerhokerrasta, Appel muistelee.

Appelin mielestä kerhotoimintaan osallistuminen oli tehty seuran kannalta helpoksi. Riitti, että seura hyväksyi kaupungin esittämän lukujärjestyksen ja hankki tarvittavat vakuutukset kerhotoiminta varten. Raision Kuula maksoi työntekijälleen palkan ja sai ohjatuista kerhotunneista korvauksen kaupungilta.

Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut Appelin mielestä esimerkillisesti. Jonkinlaisena haasteena hän pitää kuitenkin suuria oppilasryhmiä. Kun kerhoa vetämässä oli vain yksi ohjaaja ja lapset olivat koulupäivän jälkeen vilkkaita, vastaan tuli välillä kurinpidollisia haasteita.

Pienelle seuralle, jonka toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin, on myös vaikea saada seura-aktiiveja mukaan koulujen iltapäivätoimintaan. Raision Kuulankin piti luopua kerhojen vetämisestä, kun osa-aikaisen työntekijän työsopimus päättyi vuoden vaihteessa.

– Meidän kannaltamme oli todella hienoa päästä mukaan tähän toimintaan. Lapsiin ja nuoriin keskittyvänä urheiluseurana saimme tärkeää näkyvyyttä. Toisaalta seuramme yhtenä tavoitteena on saada lapsia ja nuoria liikkumaan sekä kohottamaan kuntoaan. Kerhotoiminnan avulla pääsimme edistämään tätä tavoitetta, Appel pohtii.

Rauma sopiva kaupunki pilotille

Raumalla ala-asteen liikuntakerhotoiminta käynnistyi Olympiakomitean Lasten liike -hankkeen rahoituksella viime syksynä. Ajatus kerhotoiminnasta heräsi, kun Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n edustaja kävi esittelemässä rahoitusmahdollisuutta Rauman Seuraparlamentissa. Muualla Satakunnassa vastaavaa toimintaa ei vielä ollut ja Rauma todettiin kokonsa puolesta sopivaksi pilottikaupungiksi.

Kimmo Kourun mukaan ajatus kerhotoiminnasta otettiin parlamentissa ilolla vastaan ja periaatepäätös toiminnan aloittamisesta lyötiin lukkoon saman tien. Kun hankerahoitus varmistui, seurat valitsivat koulujen kanssa toteutettavan kerhotoiminnan yhdeksi parlamentin seurayhteistyön painopistealueista.

Kerhotoiminnan suunnitteluun osallistuivat Rauman alakoulut, opetus- ja liikuntatoimi sekä 10 paikallista seuraa. Opetustoimi valitsi kerhotoiminnan kohdekoulut ja alakoulut tarjosivat käyttöön tarvittavat liikuntatilat sekä välineet. Pesäpalloseura Fera vastasi toiminnan koordinoinnista sekä kerhojen lukujärjestysten tekemisestä. Viime vuonna kerhojen järjestämiseen osallistuivat Fera, jalkapalloseura Pallo-Iirot, salibandyseura Salba, Rauman Naisvoimistelijat, Rauman Urheiluampujat, taistelulajiseura Fudoshin ja tanssiseura Dansseor.

Syksyllä kaikki alakoulut mukaan

Feran toiminnanjohtajan Hannele Töyrylä-Jokisen mukaan kerhoja järjestettiin viime syksynä viikoittain viidellä Rauman alakoululla. Kevätlukukaudelle saatiin vielä yksi uusi koulu mukaan. Ensi lukuvuodelle lasten liikuttamista varten on saatu Rauman kaupungin lisärahoitusta. Sen avulla toimintaa laajennetaan kaikkiin kaupungin alakouluihin ja myös lajikirjoa voidaan kasvattaa.

Liikuntakerhot järjestetään heti koulupäivän päätyttyä. 3.–4.-luokkalaisten kerho pidetään kello 12–14 ja 5.–6.-luokkalaisten kello 14–16 välisenä aikana. Yhdellä koululla järjestetään myös suuren suosion saavuttanut aamupäiväkerho kello 8–9. Kerhotoiminnasta on tiedotettu kouluissa järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa ja koteja on informoitu kerhoista myös Wilmassa. Oppilaat ovat ilmoittautuneet toimintaan lukukaudeksi kerrallaan.

– Olemme onnistuneet järjestämään monipuolista ohjelmaa. Pallopelejä, kaupunkisotaa, lasemmuntaa, tanssiliikuntaa, judoa, juoksua, tasapaino- ja ketteryysharjoituksia, Töyrylä-Jokinen luettelee.

Kerhotoiminnan järjestämisen suurimmat haasteet ovat Töyrylä-Jokisen ja Kourun mielestä olleet vanhempien oppilaiden innostaminen liikkumaan ja tuuraajien löytäminen sairastuneille ohjaajille. Myös liikuntatilavarausten, oppilaiden lukujärjestysten ja kerho-ohjaajien aikataulujen yhteensovittaminen on ollut paikoin haastavaa. Kaiken kaikkiaan järjestelyihin liittyvät haasteet ovat olleet kuitenkin pieniä kerhotoiminnasta saatuihin hyötyihin nähden.

– Seurat, ohjaajat ja kaupungin toimijat ovat tulleet tutuksi keskenään, joten yhteistyötä on jatkossa helpompi tehdä muissakin asioissa. Seurat ovat myös päässeet tekemään edustamiaan lajeja tutuiksi lapsille ja saaneet näin myös uusia harrastajia. Toki kaikista palkitsevin juttu on se, että lapset, erityisesti ne vähiten liikkuvat, saadaan liikkumaan, Töyrylä-Jokinen summaa.

Rauman Seuraparlamentti ja Raision Sivistyskeskus palkittiin Koulu-seura -yhteistyöpalkinnoilla kaupunkien alakoulujen liikuntakerhotoiminnan järjestämisestä. Palkinnot luovutettiin voittajille paikallisissa Urheilugaaloissa helmikuun alussa.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.