Suomalainen koulujärjestelmä korostaa suoritusten mittaamista ja saavutettuja näkyviä tuloksia. Yhtä tärkeää olisi auttaa lasta löytämään oman persoonansa vahvuudet. Lapsen onnellisuus ja hyvinvointi lisääntyvät, kun hän huomaa olevansa hyvä ja arvostettu omana itsenään.

Tutkija, opettaja ja Iloedu Consulting Oy:n yrittäjä Kaisa Vuorinen on kiertänyt viime vuodet ympäri Suomea kertomassa tuhansille kasvatusalan ammattilaisille positiivisen palautteen ja hyvän huomaamisen tärkeydestä. Tästä asiasta hän saapui puhumaan myös maaliskuun lopulla pidettyyn Liikkuen läpi elämän -seminaariin Jyväskylän Paviljonkiin.

– Pienet myötämieliset asiat, vaikkapa hyväksynnän osoittaminen sanoin tai ystävällinen katse, auttavat lisäämään hyvinvointia, Vuorinen sanoo astuttuaan Wilhelm-auditorion lavalle.

Vahvuuksien löytäminen motivoi lasta

Jokaisella meistä on halu tulla hyväksytyksi ja tuntea itsensä arvostetuksi. Erityisen tärkeää positiivisen palautteen saaminen on lapsille, jotka vielä rakentavat omaa minäkuvaansa. Erityisopettajana toimiessaan Vuorinen huomasi lasten motivoituivan, kun heitä autettiin löytämään erilaisia puolia omasta persoonastaan. Valitettavan usein oppilaiden positiiviset luonteenvahvuudet jäävät koulutyössä kuitenkin huomaamatta, kun arvioinnissa keskitytään mitattaviin suorituksiin.

– Meissä on paljon potentiaalia. Kun ymmärrämme sen, hyvinvointimme ei ole jatkossa niin pitkälti kiinni ulkoisesta palautteesta. Emme joudu jahtaamaan Facebook-tykkäyksiä, Vuorinen sanoo.

Hän kehottaa kuulijoita nappaamaan lapsen ennemmin hyvän- kuin pahanteosta. Näin voidaan kasvattaa lapsen onnellisuutta ja hyvinvointia. Erityisen tärkeää aikuisen osoittama välittäminen ja hyvien asioiden huomaaminen ovat lapsille, joiden elämä on ollut tavanomaista haastavampaa. Heidän itsetuntonsa ja minäkuvansa kaipaavat kipeästi vahvistusta.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ympäristössä, joka nostaa hänestä hyviä puolia esiin. Kun keskitymme onnistumisiin, luomme maailmaa, jossa pärjäämme puutteistamme huolimatta. Jokaisen aikuisen pitäisikin miettiä, miten voimme auttaa lasta havaitsemaan positiiviset ominaisuutensa, Vuorinen muistuttaa.

Positiivisen palautteenkaan ei tarvitse olla pelkkää ylistystä. Siihen tulee voida sisältyä myös korjaavaa palautetta. Vuorisen mielestä on kuitenkin olennaisen tärkeää esittää asiat arvostavaan ja kehittävään sävyyn. Muuten palautteesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Palautteen tulisi myös olla kasvun asennetta ruokkivaa, jolloin se lopputuloksen tai liiaksi lapsen ominaisuuksiin keskittymisen sijaan, keskittyy tekemiseen ja yrittämiseen, avun hakemiseen tai toisten kohtelemiseen ystävällisesti.

Positiivinen CV auttaa tunnistamaan vahvuudet

Vuorinen on kehittänyt Elina Paatsilan, Salla-Maarit Volasen ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran kanssa Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun voittaneen Positiivisen CV:n. Kyseessä on sähköinen alusta, jonka avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan ja dokumentoimaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan yhdessä lähiympäristönsä kanssa. Kun vahvuudet on tunnistanut, niitä on jatkossa myös helpompi kehittää.

– Positiivinen CV tuo perinteisen koulutodistuksen rinnalle laajentavan näkökulman, joka painottaa suoritusten ohella myös oppilaan luonteenvahvuuksia, moninaisia taitoja ja myönteisiä ominaisuuksia. Tavoitteena on, että jokainen koulunsa päättävä nuori tuntisi itsensä ja omat vahvuutensa.

Vuorisen omassa Positiivisessa CV:ssä nousevat esiin myötätunto, sinnikkyys, luovuus, rohkeus ja innostus. Osan persoonansa positiivisista puolista Vuorinen oppi tunnistamaan vasta aikuisena.

– Työelämässä vasta ymmärsin, että minussa on luovuuttakin. Aikaisemmin luulin sen ominaisuuden kuuluvan vain taiteilijoille ja urheilijoille. Rohkeutta kohti olen matkalla. Ihmisenä kasvu ja keskeneräisyyden arvostaminen on tärkeä osa Positiivinen CV:tä, Vuorinen toteaa hymyillen.

Kehyksissä on helppo kehua

Vuorisen mukaan positiivisen palautteen antamiseen ja palautekulttuurin kehittämiseen löytyy erilaisia työkaluja. Olennaista on, että lapset saavat palautetta myös toisiltaan, ei pelkästään aikuisilta.

– Olemme tehneet lasten kanssa paljon töitä, jotta he oppisivat antamaan toisilleen palautetta positiivisessa hengessä. Palaute on aina välittämistä. Se rakentaa luokkiin ja päiväkotiryhmiin turvallista ilmapiiriä. Palautteen antaja virittää omaa mieltään kohti toisia, Vuorinen pohtii.

Vuorinen on käyttänyt kouluissa esimerkiksi pahvista tehtyjä, isoja kehukehyksiä. Lapset asettautuvat pareina kehyksiin, kuin taulun sisälle, ja kertovat vuorotellen toistensa positiivisista ominaisuuksista. Lapset voivat askarrella toisilleen myös kunniamerkkejä, joissa korostetaan kaverin hyviä ominaisuuksia.

– Aikuisten velvollisuus on auttaa lasta huomaamaan hyvät puolet ja onnistumiset itsessä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Lasta pitäisi myös ohjata tekemään asioita, jotka häntä kehittämään näitä vahvuuksiaan, Vuorinen vielä muistuttaa.

Teksti: Tuomas Lehtonen

Kaisa Vuorisen esityksen voit ladata Liikkuen läpi elämän -seminaarin verkkosivuilta liikkuenlapielaman.fi. Lisätietoa Postiivisesta CV:stä löytyy puolestaan osoitteesta https://www.positiivinencv.fi.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.