Oppilaiden kokemusten perusteella liikunnallinen toiminta koulupäivinä on alakouluissa aktiivisempaa kuin yläkouluissa. LIITU-tutkimuksen tulokset kertovat, että alakouluissa välitunnit vietetään selvästi useammin ulkona ja mahdollisuudet välituntiliikuntaan koetaan paremmiksi kuin yläkouluissa. Esimerkiksi noin neljä viidestä alakoululaisesta ja yläkoululaisista vain noin puolet on sitä mieltä, että koulussa on riittävästi välituntivälineitä. Alakouluissa myös pitkät liikkumisvälitunnit ovat yleisempiä. Vajaa kolmannes 7.- ja 9. luokkalaisista raportoi päivittäisestä pitkästä liikkumisvälitunnista, kun vastaava osuus 1.- ja 3.-luokkalaisista on 61 prosenttia ja 5.-luokkalaisista 69 prosenttia.
Oppilaiden mukaan alakoulujen oppitunneilla tauotetaan istumista (kuvio 1) ja hyödynnetään koulun pihaa ja lähiympäristöä yleisemmin kuin yläkoulujen oppitunneilla (kuvio 2).
Oppilaiden osallisuutta liikkumista lisäävien toimintojen suunnittelussa voisi lisätä
Oppilaiden osallistuminen koulun liikkumisen edistämiseen liittyvien toimintojen suunnitteluun on yleisesti ottaen vähäistä, ja yläkouluissa se on vielä vähäisempää kuin alakouluissa. Esimerkiksi vajaa kolmannes alakoululaisista kertoo osallistuneensa välituntitoiminnan suunnitteluun, kun vastaava osuus yläkoululaisista on vain 12 prosenttia.
Oppilaiden roolia suunnittelijoina ja järjestäjinä tulisikin vahvistaa erityisesti yläkouluissa. Esimerkiksi pitkä välitunti voi houkutella enemmän myös yläkoululaisia liikkumaan, mikäli he ovat itse päässeet vaikuttamaan toiminnan sisältöihin.
Oppilaiden osallistuminen eri rooleissa koulun liikunnallisen toimintakulttuurin toteuttamiseen edellyttää koulun aikuisten luomia mahdollisuuksia ja aikuisten jatkuvaa tukea.
Kävellen ja pyöräillen kuljetut koulumatkat vähenevät yläkoulussa
Alle viiden kilometrin päässä koulusta asuvista lapsista ja nuorista 76 prosenttia kertoo kulkevansa kouluun yleensä kävellen tai pyöräillen (kuvio 3). Toisaalta osa heistä kertoo vanhempien myös kuljettavan heitä kouluun usein tai hyvin usein.
Aktiivisesti kuljetut koulumatkat vähenivät talvisin, yläkouluun siirryttäessä ja koulumatkan pidentyessä. Neljäsosa 9.-luokkalaisista kulki alle viiden kilometrin koulumatkan muulla moottoriajoneuvolla, oletettavasti yleisimmin mopolla: pojista 32 prosenttia ja tytöistä 19 prosenttia.
Fyysisesti aktiivisia koulumatkoja voidaan tukea poikkihallinnollisesti sekä koulun ja kodin yhteistyöllä. Edellytyksenä on koulumatkojen turvallisuus, sujuvuus ja yhteisymmärrys koulumatkaliikkumisen tärkeydestä.
LIITU-tutkimuksessa selvitettiin välituntien viettopaikkaa kysymällä lapsilta ja nuorilta, viettävätkö he välituntinsa sisällä vai ulkona. Lisäksi kysyttiin lasten ja nuorten osallistumista koulun tilojen ja piha-alueiden, välituntitoiminnan sekä oppituntitoiminnan suunnitteluun, välituntitoiminnan ohjaamiseen muille oppilaille sekä koulun teemapäivien, juhlien, retkien tai leirikoulun järjestämiseen. Oppilailta kysyttiin myös arvioita, miten koulun liikunnalliseen toimintakulttuuriin liittyvät asiat toteutuvat heidän koulussaan ja kokevatko he saaneensa rohkaisua ja kannustusta liikkumiseensa opettajilta tai kouluterveydenhuollosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 15 766 perusopetukseen osallistuvaa oppilasta vuosien 2023–24 aikana. Tutkimusraportti julkaistiin 7.5.2025.