Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankevaiheen arviointi julkaistu

Liikkuva koulu -ohjelman ulkoisessa arvioinnissa todetaan, että Liikkuva koulu -ohjelma on onnistunut vahvistamaan koulujen kapasiteettia liikkumisen lisäämiseksi. Toisaalta ohjelmassa valittu alhaalta ylös -toimintamalli ei ole tuonut nopeita lisäyksiä liikunnan määrässä.

Liikkuvan koulun ulkoisen arvioinnin mukaan kärkihankkeen toteuttaminen kouluja toimintaympäristönä hyödyntäen on laajentanut liikuntapolitiikan vaikuttavuutta kouluissa liikunnanopetuksesta koulujen toimintaa laajemmin kattavaksi. Myös vahvaa tietotuotantoa ohjelman vaikutusten seuraamiseksi ja arvioimiseksi pidetään arvioinnissa edistyksellisenä valtionhallinnon avustamalle liikunnanedistämisohjelmalle.

Kuntatasolla Liikkuva koulu on muun muassa lisännyt yhteistyötä ja parantanut yhteistyötä opetustoimen ja liikuntatoimen välillä sekä mahdollistaneet liikunnallistamisen edellytysten parantamisen kouluissa. Kunnilta kärkihankevaiheessa vaadittu 50 % omarahoitusosuus on muodostanut merkittävän osan kärkihankkeen kokonaisrahoituksesta, ja se on vaikuttanut myönteisesti kuntien halukkuuteen investoida jatkossakin Liikkuva koulu -toimintaan.

Liikkumisen edellytykset lisääntyneet

Arvioinnissa Liikkuvan koulun kärkihankevaiheen merkittävimmäksi saavutukseksi katsotaan koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen edellytysten laajamittainen ja monipuolinen vahvistuminen. Samaan aikaan toimintakulttuurin muutokseen tähtäävällä verkostomaisella ja alhaalta ylös -toimintaperiaatteella toteutettavalla ohjelmalla ei arvioinnin mukaan voida kärkihankekauden mittaisella ajanjaksolla lisätä suuressa määrin kouluikäisten reipasta liikuntaa.

- Liikkuva koulu -ohjelmassa pysyviä muutoksia on haettu vaikuttamalla koulumaailman rakenteisiin. Kuten arvioinnissa todetaan, valittu alhaalta ylös -malli on kytköksissä perusopetuksen ohjausjärjestelmän erityispiirteisiin, kuten kontekstisidonnaisuuteen, paikallisuuteen sekä koulujen ja opettajien mahdollisuuteen vaikuttaa omaan työhönsä, ohjelmajohtaja Antti Blom toteaa.

Arvioinnissa todetaan, että Liikkuvan koulu -kärkihankkeen tuloksia tulkitaan keskeisten toimijoiden piirissä kahdella tapaa: 1) liikkumistavoitteen näkökulmasta, jossa suhtautuminen kärkihankkeen onnistumiseen on kriittistä ja 2) toimintakulttuurin muuttumisen näkökulmasta, jossa suhtautuminen kärkihankkeen onnistumiseen on myönteistä.

Karvin arviointia varten toteuttamassa kyselyssä kuntien ja koulujen laajalla vapaudella toteuttaa ohjelmaa haluamallaan tavalla on koettu olleen paljon merkitystä kärkihankkeen toteuttamisen kannalta. Arvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että nopeammin todennettavissa olevien liikkumisvaikutusten aikaansaaminen edellyttäisi ohjelmaa, jossa koulujen tulisi sitoutua tiettyihin kaikille yhteisiin toimiin.

- Liikkumisen määrän lisääminen on yksi Liikkuva koulu -ohjelman keskeisistä tavoitteista. Kärkihankekausi on kuitenkin liian lyhyt aikajänne väestötason muutoksille reippaan liikkumisen määrässä – etenkin kun ohjelmaa on toteutettu kohderyhmälähtöisesti. Lisäksi toteutustapaan, jossa toimenpiteitä kohdennetaan voimakkaasti ja annetaan kouluille valmiina, liittyy ongelmia, eikä tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ole olemassa laajaa tutkimusnäyttöä, Blom muistuttaa.

- Liikuntasuositusten edellyttämän reippaan liikunnan rinnalla Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on vähentää liiallista paikallaanoloa lisäämällä kevyttä liikuntaa ja tauottamalla istumista.

Yläkoulut ja toiminnan juurruttaminen tulevaisuuden painopisteinä

Arvioinnissa nostetaan esille, että koulut ovat toiminnassaan eri vaiheissa, jolloin myös edellytykset toiminnan jatkumiselle kouluissa ovat erilaiset. Toiminnan kehittäminen ja Liikkuva koulu -toiminnan tukeminen on arvioinnin perusteella jatkossa tärkeää erityisesti vasta kärkihankevaiheessa mukaan tulleissa kouluissa sekä yläkouluissa, joista monissa Liikkuvan koulun juurruttaminen on vielä kesken. Arvioinnissa suositellaan kiinnittämään jatkossa kohdennettua huomiota myös vähän liikkuviin ja yhdenvertaisuuteen.

Oppilaiden osallisuus on ollut yksi Liikkuvan koulun keskeisistä tavoitteista. Arvioinnin mukaan oppilaiden osallisuus on toteutunut Liikkuva koulu -toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta osallisuus arvioinnissa ei ole toteutunut riittävällä tavalla. Koulujen omien arvioiden mukaan erityisesti yläkouluissa oppilaat ovat usein vielä hyödyntämätön voimavara.

Myös opettajien osallistuminen Liikkuvaan kouluun vaatii arvioinnin mukaan vielä kehittämistä erityisesti yläkouluissa. Vaikka kyselyn perusteella Liikkuva koulu ei ole vielä saavuttanut selkeää asemaa osana opettajien perustyötä, vastaajien mukaan eri oppiaineiden opettajat ovat tulleet kouluissa osaksi liikkumisen edistämistä ja liikkumiskäsitys on monipuolistunut Liikkuvan koulun ansiosta.

- Liikkuva koulu -ohjelma ja sen verkostot ovat kuntien ja koulujen toiminnan tukena myös kärkihankevaiheen jälkeen. Tukitoimia kohdennetaan jatkossa erityisesti arvioinnissa kriittisiksi tunnistettuihin ryhmiin, Blom toteaa.

Valtionhallinnon toimenpiteiden liikuntaan liittyvien vaikutusten arviointi on Valtion liikuntaneuvoston tehtävä. Liikkuva koulu -ohjelman arvioinnin toteutti Liikuntaneuvoston tilauksesta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Arvioinnin ohjausryhmänä toimi liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointijaosto.

Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden 2015—2018 ulkoinen arviointi on luettavissa Valtion liikuntaneuvoston verkkosivuilla.

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.