Hämeenlinna ja Raisio ovat aloittaneet Liikkuva koulu -ohjelman kehittäjäkuntina vuoden 2023 alussa. Kunnissa on lähdetty lisäämään liikkumista koulupäiviin yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. Vuoden aikana kehittäjäkunnissa kootaan ja tuotetaan tietoa sekä kehitetään toimenpiteitä esimerkiksi toiminnallisen opettamisen ja yläkouluissa liikkumisen lisäämiseksi.
Liikkuvan koulun kehittäjäkuntien tavoitteena on tukea oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointia sekä edistää liikunnallista toimintakulttuuria kouluissa. Mukaan valitut kunnat ja koulut saavat sparrausapua ja työkaluja Liikkuva koulu -toiminnan toteutukseen ja kehittämiseen.
Molemmissa kunnissa on tavoitteena vahvistaa toiminnallista opetusta ja panostaa etenkin yläkoululaisten koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. Kolmantena tavoitteena on kunnan Move!-polun kehittäminen oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarkoituksena on samalla tiivistää yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.
Raisiossa kaikki peruskoulut ovat Liikkuvia kouluja ja varsinkin alakoulujen toiminta on ollut jo useamman vuoden rakenteisiin juurtunutta ja kokonaisvaltaista.
– Nyt Vaisaaren yläkouluunkin saatiin uutta Liikkuva koulu buustia meneillään olevan hankkeen myötä. Se on lähtenyt käyntiin virkeästi ja vauhdikkaasti, kertoo Raision Liikkuva koulu -koordinaattori Anu Muurinen.
– Kaikkien raisiolaisten Liikkuvien koulujen yhdyshenkilöt puhaltavat yhteen hiileen pyrkien säilyttämään kouluarkeen juurtuneet toimintamallit ja jatkokehittämään fyysisesti aktiivisempaa koulupäivää entistä paremmaksi. Istuvan ja passiivisen ajan vähentäminen koulupäivän aikana on meille sydämen asia. Oppilaiden toiveita ja ehdotuksia on kuultu ja niihin on pyritty vastaamaan. Tämä näkyy muun muassa välituntivälineiden hankinnoissa, välituntitoimintojen sisällöissä ja tapahtumien sekä haasteiden toteutuksessa. Monet oppilaat toivovat myös taukoliikuntaa katkaisemaan oppitunnin aikaista istumista, sanoo Muurinen.
Toimintakulttuurin kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Liikkuva koulu -ohjelma on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan keskeinen toimenpide valtion liikuntapolitiikan kokonaisuudessa. Liikkuvan koulun kärkihankekauden (2015–2018) jälkeen kunnat jakautuivat kolmeen ryhmään: niihin, joissa toiminta päättyi, niihin, joissa se jatkui supistettuna ja niihin, jotka pyrkivät ylläpitämään toimintaansa ja mahdollisesti kehittämään sitä. Sekä Hämeenlinnassa että Raisiossa toiminta oli aktiivista kärkihankevuosina, mutta jatkui sen jälkeen vähäisemmillä toimenpiteillä. Nyt taas on erinomainen mahdollisuus lähteä kehittämään toimintaa.
– Liikkuvamman toimintakulttuurin kehittäminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä, toki myös resursseja toiminnan edistämiseen. Tarve liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiselle on ehkä suurempi kuin koskaan. Kehittäjäkuntien kautta tavoitteemme on jälleen tiivistää suhdetta kuntien toimintaan. Oppilaiden ja opettajien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioiminen on erittäin tärkeää, sanoo Liikkuva koulu -ohjelman johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen.
– Uskon, että yhteisellä tahtotilalla, aktiivisuutta lisäävillä toimenpiteillä ja sparrauksella Raisiossa päästään kehittämään Liikkuva koulu -toimintaa entistä vaikuttavammaksi, Naukkarinen sanoo.