Fiksusti kouluun -ohjelma on Likesin, Motivan ja Pyöräilykuntien verkoston koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, joka toimii yhteistyössä Liikkuvan koulu -ohjelman kanssa. Likes, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto ovat tehneet yhteistä koulumatkaliikkumisen kehittämistyötä vuodesta 2018. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä ja liikenteen päästöjä koulumatkoilla, lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikkumisen määrää sekä lisätä yhteistyötä kuntien sisällä ja valtakunnallisesti.

Fiksusti kouluun -ohjelman tavoitteet:

Fiksusti kouluun -ohjelman päätavoite on asiantuntijatyön ja viestinnän avulla edistää aktiivista sekä kestävää koulumatkaliikkumista.

1. Aktiivisen ja kestävän liikkumisen lisääminen koulumatkoilla.

  • Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kulkea vähintään osa koulumatkoista aktiivisesti tai kestävästi.
  • Henkilöautoliikenteen vähentäminen 0–5 kilometrin pituisilla koulumatkoilla.
  • Kuljetusoppilaiden koulupäivän aikaisen liikkumisen mahdollistaminen.
  • Koulumatkapyöräilyn mahdollisten rajoitteiden poistaminen kaikilta luokka-asteilta.

2. Koulumatkojen liikenneturvallisuuden parantaminen.

  • Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus kulkea koulumatkat turvallisesti.
  • Koulureittien ja koulujen piha-alueiden liikenneturvallisuuden parantaminen.
  • Koulumatkoilla tapahtuvien tapaturmien vähentäminen.

3. Aktiivisen ja kestävän liikkumisen vahvistaminen koulujen toimintakulttuurissa ja opetuksessa.

  • Koulujen osaamisen ja opetuksen tukeminen.
  • Koulujen, kunnan ja kotien vuorovaikutuksen sekä toiminnan tukeminen.
  • Oppilaiden ja huoltajien osallistaminen.

4. Strategiat ja toiminta tukemaan aktiivisia ja kestäviä koulumatkoja poikkihallinnollisesti.

  • Tiedon, osaamisen ja yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken.
  • Aktiivisiin ja kestäviin koulumatkoihin liittyvän päätöksenteon tukeminen.
  • Seurannan ja vaikuttavuuden lisääminen koulumatkoista ja koulupäivän aikaisesta liikkumisesta.
  • Verkostomaisen yhteistyön rakentaminen.
  • Tutkimustiedon lisääminen, tiedon keruun kehittäminen, seurannan lisääminen.

VISIO: Koulumatkat ovat tulevaisuudessa aktiivisia, turvallisia ja päästöttömiä.

Lue lisää: fiksustikouluun.fi

Lue lisää: Turvallisempia, kestävämpiä ja aktiivisempia koulumatkoja - Seitsemässä kunnassa pilotoidaan uutta koulumatkaliikkumisen edistämismallia

Lue lisää: Fiksusti kouluun -ohjelmalle avustusta 100 000 euroa

Ohjelman taustaa

Kasvava joukko suomalaislapsia liikkuu liian vähän. Lisäämällä lihasvoimin liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana lapset ja nuoret voivat liikkua fiksusti ja pienentää samalla hiilijalanjälkeään. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä.

Alle kilometrin mittaisista koulumatkoista valtaosa (90 %) tehdään kävellen tai pyörällä, mutta aktiivisten koulumatkojen osuus on 1–3 kilometrin matkalla 78 % ja 3–5 kilometrin matkalla enää 45 %. Matkan pituuden lisäksi ikä ja vuodenaika vaikuttavat merkittävästi siihen, kuljetaanko kouluun lihasvoimin vai vanhempien kyydissä. Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan. Koulujen ja alueiden väliset erot fiksussa liikkumisessa ovat suuria. (LIITU 2016)

Suomalaisten päästöistä viidennes tulee liikenteestä, ja liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan merkittävästi. Fiksu liikkuminen on kaikkea lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista, kuten kävelyä, pyöräilyä, potkulautailua tai hiihtoa. Fiksuun koulumatkaan luetaan kuuluvaksi myös joukkoliikenne, koska sekin yleensä lisää hyötyliikunnan määrää, ja etenkin pienentää hiilijalanjälkeä verrattuna auton käyttöön.

Liikkumattomuudella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnille, että koko yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vähintään 3,2 miljardia vuodessa.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin 50 % lasten ripeästä liikkumisesta tapahtuu koulumatkoilla (Rainham et al 2012). Aktiivisella koulumatkalla on myös positiivinen yhteys korkeampaan fyysisen aktiivisuuden määrään (Larouche et al 2014). Esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä kolmen kilometrin edestakaisen koulumatkan, voidaan saavuttaa 40–60 % päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta.

 

Kuva 1: Koulumatkojen nykytila


Lisätietoa:
Joonas Niemi, ohjelmakoordinaattori, Fiksusti kouluun
joonas.niemi(at)likes.fi
puh 050 505 2769

 

Lähteet:

1. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.), Valtion liikuntaneuvosto 2016
2. Spatial Classification of Youth Physical Activity Patterns, Daniel G. Rainham, Christopher J. Bates, Chris M. Blanchard,
Trevor J. Dummer, Sara F. Kirk, Cindy L. Shearer, 2012
3. Associations Between Active School Transport and Physical Activity, Body Composition, and Cardiovascular Fitness:A Systematic Review of 68 Studies, Richard Larouche, Travis John Saunders, Guy Edward John Faulkner,
Rachel Colley, and Mark Tremblay, 2014
4. Sitra, 100 Fiksua arjen tekoa //www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/
5 . Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, Tommi Vasankari, Päivi Kolu (toim.), Valtioneuvoston kanslia 2018

 

 

CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 80 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.
CAPTCHA
Vastaamalla kysymykseen varmistat, että olet ihminen.
1 + 4 =
Anna vastaus kysymykseen.