Fiksusti kouluun -haastekilpailu kunnille

Taustaa haastelle

Kasvava joukko suomalaislapsia liikkuu liian vähän. Lisäämällä fiksua liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyy ja hiilijalanjälki pienenee.

Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä. Alle kilometrin mittaisista koulumatkoista valtaosa (90 %) tehdään kävellen tai pyörällä. Aktiivisten koulumatkojen osuus on 1–3 kilometrin matkalla 78 prosenttia ja 3–5 kilometrin matkalla enää 45 prosenttia. Matkan pituuden lisäksi koululaisten ikä ja vuodenajat vaikuttavat merkittävästi siihen kuljetaanko kouluun lihasvoimin vai vanhempien kyydissä. Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan (1). Koulujen ja alueiden väliset erot fiksussa liikkumisessa ovat suuria.

Suomalaisten päästöistä viidennes tulee liikenteestä, ja liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan merkittävästi. Liikkumalla fiksusti meidän olisi mahdollista pienentää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Esimerkiksi kävelemällä kahden kilometrin matkan autolla kulkemisen sijaan kolme kertaa viikossa, pienenee hiilijalanjälkemme prosentin verran. Jos miljoona suomalaista toimii näin, säästyy jopa 10 000 asukkaan hiilijalanjälki (2). Fiksu liikkuminen on kaikkea lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä, potkulautailua tai hiihtoa. Fiksuun koulumatkaan luetaan kuuluvaksi myös joukkoliikenne, koska sekin yleensä lisää hyötyliikunnan määrää, mutta etenkin pienentää hiilijalanjälkeä verrattuna auton käyttöön.

Liikkumattomuudella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnille, että koko yhteiskunnalle. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vähintään 3,2 miljardia vuodessa (3).

Haasteemme kunnille

Miten lisäätte koululaisten fiksun liikkumisen määrää koulumatkoilla ja koulupäivän aikana?

Kenelle haastekilpailu on tarkoitettu?

Haaste on tarkoitettu kaikille suomalaisille kunnille, jotka haluavat lähteä ratkaisemaan fiksuun liikkumiseen liittyviä haasteita.

Minkälaisia ratkaisuja etsimme?

Etsimme ratkaisuja, jotka lisäävät koululaisten fiksun liikkumisen määrää koulumatkoilla ja purkavat fiksun liikkumisen esteitä.

Haemme kuntaa, joka lähtee rohkeasti uudistamaan koululaisten koulumatkaliikunnan ratkaisuja ja lisäämään koululaisten aktiivisuutta koulupäivän aikana. Suurten ratkaisujen lisäksi koulumatkaliikkumiseen vaikuttavat monet pienet teot, kuten koulujen järjestyssäännöt ja toimivat säilytysratkaisut. Ratkaisujen tulee olla mietitty koululaisen näkökulmasta – mitä koululainen tarvitsee siihen, että hän innostuu kulkemaan koulumatkat fiksusti ympäri vuoden? Paras lopputulos syntyy, kun eri kunnan hallinnonalat ovat yhdessä mukana haasteen ratkaisemisessa.

Lähtökohtana ratkaisussa tulee olla kunnassa tunnistettuihin haasteisiin vastaaminen. Haastekilpailun parhaat ratkaisut tullaan levittämään muihinkin kuntiin, joten katsomme eduksi, jos ratkaisut ovat helposti skaalattavissa.

Haemme ratkaisuja, jotka koostuvat useammasta toimenpiteestä sekä fiksuun liikkumiseen liittyvästä viestinnästä. Ratkaisut voivat olla yhdistelmä jo muualla hyviksi todettuista keinoista ja mukana voi olla myös täysin uusia ratkaisuja.

Olennaista on, että haastetta tarkastellaan koululaisen näkökulmasta monipuolisesti ja että lähtökohtana on helpottaa, poistaa esteitä ja innostaa koululaisia fiksuun liikkumiseen. Katso esimerkkejä toteutuksista täältä.

Miten voittaja/voittajat valitaan?

Haastekilpailuun osallistuneista kunnista valitaan yhdestä kolmeen kuntaa mukaan fiksun koulumatkaliikkumisen kehittämiskunnaksi. Voittajan valinnassa painotetaan seuraavia valintakriteereitä:

  • Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuus.
  • Kehittämistoimenpiteiden skaalautuvuus muihin Suomen kuntiin.
  • Käsitys koulumatkaliikkumisen nykytilasta.
  • Kunnan kehittämisideat kohdentuvat toimintasuunnitelmassa tunnistettuihin koulumatkaliikkumisen esteisiin.
  • Ehdotetut ratkaisut vähentävät koulumatkaliikkumisen hiilijalanjälkeä.
  • Ehdotetut ratkaisut lisäävät koululaisten päivittäistä liikkumista.
  • Ratkaisussa tehdään eri hallinnon alojen välistä yhteistyötä.
  • Kunnalla on halu ja tarve kehittää fiksua koulumatkaliikkumista.
  • Eduksi katsotaan hakemuksen liitteenä lähetetty, maksimissaan 30 sekunnin video4 fiksun liikkumisen edistämiseksi ehdotetusta ideasta.

Miten kunta hyötyy kilpailuun osallistumisesta?

Valittavat kunnat saavat yhteensä korkeintaan 60 000 euron kehittämisavustuksen, joka tulee käyttää ratkaisun toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi kunta saa Fiksusti kouluun -kilpailun projektipäällikön työpanoksen erikseen sovittavalla tavalla sekä asiantuntijaryhmän tuekseen. Kilpailun tuloksista viestitään laajasti ja kunta saa näkyvyyttä Liikkuvan koulun viestintäkanavissa. Valittava kunta saa mahdollisuuden päästä kehittämään koulumatkaliikkumiseen toimenpiteitä, joita muut kunnat voivat jatkossa hyödyntää koulumatkaliikkumisen kehittämisessä.

Miten kilpailuun haetaan?

Kunnat voivat hakea mukaan haastekilpailuun täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa: https://my.surveypal.com/Fiksusti-kouluun 25.5.2018 kello 16.00 mennessä. Hakeneiden joukosta valitaan voittajaksi ja kehittämisavustuksen saajaksi korkeintaan kolme kuntaa kesäkuun 20. päivään mennessä.

Tervetuloa mukaan kehittämään fiksua koulumatkaliikkumista ja lisäämään suomalaisten lasten aktiivisuutta arjessa!

Kilpailusäännöt

Kilpailusäännöt (pdf)

Lisätietoja kilpailusta antaa

Joonas Niemi, Projektipäällikkö, Fiksusti kouluun joonas.niemi@likes.fi puh 020 762 9532

Lähteet:

1. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016, Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.), Valtion liikuntaneuvosto 2016
2. Sitra, 100 Fiksua arjen tekoa https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/
3. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden jaheikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset, Tommi Vasankari, Päivi Kolu (toim.), Valtioneuvoston kanslia 2018

Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 10 MB.
Sallitut tiedostotyypit: gif jpg jpeg png avi mov mp3.